Etelä-Savon kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa varkauden yritystä ja väärän hen­ki­lö­tie­don antamista. Teot tapah­tui­vat Mik­ke­lissä 13. kesäkuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati pojalle ran­gais­tusta kahdesta rikok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 16-vuotiasta poikaa, joka oli teko­het­kellä 15-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta varkauden yri­tyk­sestä ja väärän hen­ki­lö­tie­don anta­mi­sesta nuorena henkilönä.

Syyttäjän mukaan poika yritti yhdessä tun­te­mat­to­maksi jääneen henkilön kanssa anastaa omai­suutta Tori­kah­vila Siiskosen Marskista.

Poika tunkeutui kahvilan telttaan seinässä olleesta aukosta ja yritti anastaa sieltä omai­suutta. Teko jäi yri­tyk­seksi, koska kaapin ovi ei auennut, poika ei löytänyt anas­tet­ta­vaa ja hälytys käyn­nis­tyi.

Syyttäjän mukaan teltan seinässä ollut aukko repesi pojan tun­keu­tuessa suu­rem­maksi.

Poliisin tar­kas­taessa pojan hen­ki­löl­li­syyttä hän ilmoitti ensin yhden väärän nimen ja tämän jälkeen toisen väärän nimen.

Poika kiisti yrit­tä­neensä varastaa

Poika myönsi tun­keu­tu­neensa telttaan seinässä olleesta aukosta mutta kiisti anas­ta­mis­tar­koi­tuk­sen. Hän kertoi olleensa humalassa ja saaneensa päih­ty­neenä ajatuksen mennä sisälle.

Poika kiisti myös suu­ren­ta­neensa teltan seinässä ollutta aukkoa. Hänen mukaansa kyse saattoi olla kor­kein­taan näpis­tyk­sen yri­tyk­sestä.

Väärän hen­ki­lö­tie­don antamisen poika myönsi.

Kärä­jäoi­keus piti val­von­ta­tal­len­netta osoi­tuk­sena anas­ta­mis­tar­koi­tuk­sesta

Val­von­ta­ka­me­ra­tal­len­teelta näkyi, että pojalla oli telttaan men­nes­sään mukanaan kassi. Hän kokeili sisällä lukit­tu­jen kaappien ovia.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt uskot­ta­vana pojan ker­to­musta siitä, ettei hänen tar­koi­tuk­se­naan ollut anastaa mitään. Oikeuden mukaan anas­ta­mis­tar­koi­tus tuli näy­te­tyksi ilman var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä.

Kärä­jäoi­keus katsoi teon varkauden yri­tyk­seksi eikä näpis­tyk­sen yri­tyk­seksi, koska poika oli mennyt telttaan tun­keu­tu­malla.

Väärän hen­ki­lö­tie­don antamisen osalta oikeu­della ei ollut aihetta epäillä pojan tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta.

Kah­vi­layh­tiö vaati lähes 600 euron kor­vauk­sia

Kah­vi­layh­tiö vaati pojalta yhteensä 454,69 euroa teltan seinän kor­jaa­mi­sesta ja var­tioin­ti­liik­keen käynnistä. Lisäksi yhtiö vaati 145 euroa asian sel­vit­tä­mi­sestä.

Poika kiisti seinän kor­jaa­mista koskevan vaa­ti­muk­sen. Hänen mukaansa kangas oli ollut valmiiksi rikki, eikä useita kuukausia myöhemmin päivätyn laskun osoitettu liit­ty­neen tapah­tu­maan.

Poika myönsi var­tioin­ti­las­kusta 29 euroa ja asian sel­vit­tä­mi­sestä 50 euroa.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan teltan seinän rik­kou­tu­mi­sen yhteyttä pojan menet­te­lyyn ei näytetty. Myöskään sel­vit­te­ly­ku­luista ei esitetty tarkempaa sel­vi­tystä.

Poika sai 210 euron sakot

Kärä­jäoi­keus tuomitsi pojan varkauden yri­tyk­sestä ja väärän hen­ki­lö­tie­don anta­mi­sesta yhteiseen 35 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Päi­vä­sa­kon määrä oli kuusi euroa, joten sakkojen koko­nais­mää­räksi tuli 210 euroa.

Poika mää­rät­tiin kor­vaa­maan kah­vi­layh­tiölle 29 euroa var­tioin­ti­las­kusta ja 50 euroa asian sel­vit­tä­mi­sestä. Kor­vaus­ten yhteis­määrä oli 79 euroa. Muut kor­vaus­vaa­ti­muk­set hylättiin.

Pojan puo­lus­ta­jalle mak­set­tiin valtion varoista 1 618,95 euroa, joka jäi valtion vahin­goksi.

Tuomio on lain­voi­mai­nen.