Lapin kärä­jäoi­keus käsitteli syys­kuussa moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kautta ja kahta kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mista oikeu­detta.

Tapah­tu­mat alkoivat Rova­nie­meltä 7. tam­mi­kuuta 2025. Luvatta käyttöön otettu hen­ki­löauto päätyi myöhemmin Kemi­jär­ven kautta Turkuun.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati kahdelle miehelle ran­gais­tuk­sia

Rikok­sista epäiltiin 27- ja 28-vuotiaita miehiä. Molemmat olivat tapah­tu­mien aikaan 26-vuotiaita.

Syyttäjä vaati miehille ran­gais­tuk­sia moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kau­desta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Van­hem­malle miehelle vaa­dit­tiin käyt­tö­var­kau­den sijasta tois­si­jai­sesti ran­gais­tusta luvat­to­masta käytöstä.

Lisäksi syyttäjä vaati molempia maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Auto otettiin Sam­po­kes­kuk­sen pysä­köin­ti­hal­lista

Syyttäjän mukaan nuorempi mies otti hen­ki­löau­ton luvatta käyt­töönsä Sam­po­kes­kuk­sen pysä­köin­ti­hal­lista Rova­nie­meltä.

Hän otti tämän jälkeen kyytiinsä ainakin vanhemman miehen ja kuljetti auton Kemi­jär­velle.

Nuo­rem­malla miehellä ei ollut auton kul­jet­ta­mi­seen vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Poliisi löysi auton mutta ei saanut sitä haltuunsa

Auto löy­det­tiin Kemi­jär­veltä 11. tam­mi­kuuta, mutta poliisi ei saanut sitä haltuunsa.

Ajoneuvo oli vas­taa­jien ker­to­mus­ten mukaan ollut kesämökin pihassa. Auton avainten ker­rot­tiin olleen jonkin aikaa kateissa.

Syyttäjän mukaan vanhempi mies kuljetti auton myöhemmin Kemi­jär­veltä Turkuun ilman vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Poliisi pysäytti auton Turussa 23. hel­mi­kuuta. Molemmat miehet olivat tuolloin auton kyydissä.

Nuorempi mies myönsi otta­neensa auton

Nuorempi mies myönsi otta­neensa auton luvatta Sam­po­kes­kuk­sen pysä­köin­ti­hal­lista.

Hän kertoi otta­neensa pian tämän jälkeen vanhemman miehen kyytiinsä ja ajaneensa Rova­nie­meltä Kemi­jär­velle.

Mies myönsi syyl­lis­ty­neensä moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kau­teen ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­seen oikeu­detta.

Hän kiisti kuitenkin olleensa auton kyydissä silloin, kun ajoneuvo kul­je­tet­tiin Kemi­jär­veltä Turkuun. Miehen mukaan hän oli Turussa pysäy­tys­het­kellä ainoas­taan mat­kus­ta­jana.

Vanhempi mies kiisti syytteet oikeu­dessa

Vanhempi mies vaati syyt­tei­den hyl­kää­mistä.

Hän kertoi mat­kus­ta­neensa nuoremman miehen kanssa linja-autolla Turusta Rova­nie­melle. Miehen mukaan hän jatkoi Rova­nie­meltä yksin linja-autolla Kemi­jär­velle.

Luvatta käyttöön otettu auto oli hänen mukaansa ilmes­ty­nyt yön aikana mökin pihaan.

Mies kertoi aja­tel­leensa, että hänen ystävänsä oli saattanut ostaa auton. Hän ei ollut omien sanojensa mukaan kysynyt ajoneuvon alku­pe­rästä.

Vanhemman miehen mukaan hän palasi Kemi­jär­veltä Turkuun junalla. Turussa hän tapasi nuoremman miehen, joka ajoi kysei­sellä autolla, ja matkusti myöhemmin auton kyydissä.

Mies muutti ker­to­mus­taan esi­tut­kin­nassa

Vanhempi mies kertoi ensim­mäi­sessä polii­si­kuu­lus­te­lussa nous­seensa auton kyytiin ensim­mäi­sen kerran vasta Turussa.

Hän myönsi tuolloin tien­neensä auton varas­te­tuksi.

Mies muutti myöhemmin ker­to­mus­taan esi­tut­kin­ta­pöy­tä­kir­jan tar­kas­ta­mi­sen yhtey­dessä.

Uuden ker­to­muk­sen mukaan hän löysi auton avaimet lumi­han­gesta ja kuljetti auton Kemi­jär­veltä Turkuun. Hän myönsi tuolloin syyl­lis­ty­neensä käyt­tö­var­kau­teen ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­seen oikeu­detta.

Oikeu­dessa mies perui tun­nus­tuk­sensa. Hän väitti poliisien joh­da­tel­leen ja pai­nos­ta­neen häntä ja ker­to­neensa toisin pääs­täk­seen pois poliisin säi­ly­tys­ti­loista.

Kärä­jäoi­keus piti ker­to­musta epä­joh­don­mu­kai­sena

Kärä­jäoi­keus huomioi vanhemman miehen esit­tä­neen asian käsit­te­lyn eri vaiheissa kolme erilaista ker­to­musta.

Oikeu­dessa esitetty kertomus oli yksi­tyis­koh­tai­nen, mutta siinä oli oikeuden mukaan useita epä­joh­don­mu­kai­suuk­sia ja ris­ti­rii­toja muun näytön kanssa.

Kärä­jäoi­keus piti epäus­kot­ta­vana, etteivät pit­käai­kai­set ystävät olisi kes­kus­tel­leet auton alku­pe­rästä.

Oikeus piti myös hyvin epä­to­den­nä­köi­senä, että auton omistaja tai joku muu olisi voinut hakea auton mökin pihasta avainten ollessa kateissa ja että sama auto olisi myöhemmin sat­tu­malta päätynyt miesten käyttöön Turussa.

Toisen miehen ker­to­musta pidettiin luo­tet­ta­vana

Nuorempi mies oli kertonut tapah­tu­mista esi­tut­kin­nassa ja oikeu­dessa yksi­tyis­koh­tai­sesti ja joh­don­mu­kai­sesti.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies ei yrittänyt vähätellä omaa osuuttaan tai siirtää rikos­vas­tuuta van­hem­malle miehelle.

Oikeus katsoi hänen ker­to­muk­sensa ja vanhemman miehen esi­tut­kin­nassa antaman tun­nus­tuk­sen osoit­ta­neen, ettei vanhemman miehen syyl­li­syy­destä jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä.

Vanhempi mies oli tullut poliisin ensim­mäi­sen puut­tu­mi­sen yhtey­dessä tie­toi­seksi siitä, että auto oli luvatta käytössä. Tästä huo­li­matta hän otti ajoneuvon myöhemmin uudelleen käyt­töönsä ja kuljetti sen Kemi­jär­veltä Turkuun.

Auton omistaja vaati 2 000 euroa

Auton omistaja vaati miehiltä yhteensä 2 000 euroa vahin­gon­kor­vauk­sia.

Hänen mukaansa auto löytyi lunas­tus­kun­toi­sena eikä sitä voitu enää korjata.

Omistaja oli käyttänyt autoa työs­ken­nel­les­sään ruo­ka­lä­het­tinä. Auton puut­tu­mi­sen vuoksi hän joutui olemaan useita päiviä tekemättä työtään ja menetti tuloja.

Auton lunas­tus­kun­toa ei näytetty toteen

Kärä­jäoi­keu­den mukaan valo­ku­vista ilmeni auton olleen sisältä epä­siis­tissä kunnossa.

Kuvissa ei kui­ten­kaan näkynyt vaurioita, joiden perus­teella auto olisi ollut lunas­tus­kun­toi­nen.

Myös auton kul­jet­ta­mi­nen Kemi­jär­veltä Turkuun osoitti sen olleen ajo­kun­toi­nen. Kärä­jäoi­keus hylkäsi tältä osin kor­vaus­vaa­ti­muk­sen.

Ansion­me­ne­tyk­sestä mää­rät­tiin korvausta

Kärä­jäoi­keus piti selvänä, että auton omistaja tarvitsi ajoneuvoa työssään ja menetti auton puut­tu­mi­sen vuoksi mah­dol­li­suuk­sia ansaita tuloja.

Mene­tyk­sen tarkasta määrästä ei esitetty sel­vi­tystä.

Auto oli miesten hallussa noin puo­len­toista kuukauden ajan, ja omistajan työs­ken­tely oli kes­key­ty­nyt useaksi päiväksi.

Kärä­jäoi­keus arvioi koh­tuul­li­seksi kor­vauk­seksi ansion­me­ne­tyk­sestä 300 euroa.

Omistajan kokeman yleisen stressin ja huolen perus­teella esitetty vaatimus hylättiin.

Molemmat miehet saivat sakkoja

Kärä­jäoi­keus katsoi molempien miesten syyl­lis­ty­neen moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kau­teen ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­seen oikeu­detta.

Nuoremman miehen tunnustus ja pyrkimys edistää asian sel­vit­tä­mistä lie­ven­si­vät hänen ran­gais­tus­taan.

Vanhemman miehen menet­te­lyä pidettiin moi­tit­ta­vam­pana, sillä hän otti auton uudelleen käyttöön poliisin puututtua asiaan ja kuljetti sen Kemi­jär­veltä Turkuun.

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 27-vuotiaan miehen 40 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon rahamäärä oli kuusi euroa, joten sakkojen koko­nais­mää­räksi tuli 240 euroa.

Kak­si­kym­men­tä­kah­dek­san­vuo­tias mies tuo­mit­tiin 70 päi­vä­sak­koon. Kuuden euron päi­vä­sa­kolla mak­set­ta­vaa tuli yhteensä 420 euroa.

Molemmat mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sut.

Lisäksi miehet vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan auton omis­ta­jalle yhteis­vas­tuul­li­sesti 300 euroa.