Keski-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi törkeää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista koskeneen asian, jossa nykyisin 24-vuotias mies pakeni poliisia huo­mat­ta­valla yli­no­peu­della.

Pako tapahtui Keuruulla mar­ras­kuussa 2025. Polii­si­par­tio ajoi takaa-ajon aikana enim­mil­lään 155 kilo­met­riä tunnissa, mutta etäisyys paen­nee­seen hen­ki­löau­toon ei lyhen­ty­nyt. Kul­jet­taja ohitti myös rekan mutkassa sul­ku­vii­vo­jen kohdalla.

Miehen kyydissä oli yksi mat­kus­taja. Poliisi menetti lopulta näköyh­tey­den autoon. Kärä­jäoi­keus antoi tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta

Syyttäjän mukaan mies jätti nou­dat­ta­matta polii­siau­ton punai­sella valolla antaman pysäh­ty­mis­mer­kin Samuli Ran­ta­sen­tien ja Siilotien ris­teyk­sessä.

Hän kiihdytti Haa­pa­mäen­tiellä poliisia karkuun. Reitillä nopeus­ra­joi­tuk­set olivat 60 ja 80 kilo­met­riä tunnissa.

Takaa-ajon aikana mies ohitti edellään kulkeneen rekan suurella nopeu­della alueella, jolla oli molem­min­puo­li­set sul­ku­vii­vat. Syyttäjä piti ajoa vakavaa vaaraa aiheut­ta­vana muun muassa nopeuden, ajomatkan ja kyydissä olleen mat­kus­ta­jan vuoksi.

Mies myönsi paen­neensa, mutta kiisti törkeän teko­muo­don

Mies myönsi kul­jet­ta­neensa autoa ja paen­neensa poliisia yli­no­peu­della. Hän ei ottanut kantaa täs­mäl­li­seen ajo­no­peu­teen, koska syytteen teon­ku­vauk­sessa mai­nit­tiin polii­siau­ton käyttämä nopeus.

Mies kertoi tun­nus­ta­neensa menet­te­lynsä polii­sille jäl­ki­kä­teen. Hänen mukaansa teko täytti perus­muo­toi­sen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen tun­nus­mer­kis­tön, ei törkeää teko­muo­toa.

Poliisin kame­ra­tal­lenne osoitti nopeudet ja ohituksen

Kärä­jäoi­keus tar­kas­teli poliisin kame­ra­tal­len­netta. Oikeuden mukaan polii­siau­ton nopeus oli 60 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­sa­lueella 125–140 kilo­met­riä tunnissa, eikä etäisyys paen­nee­seen autoon lyhen­ty­nyt.

80 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­sa­lueella polii­siau­ton nopeus nousi enim­mil­lään 155 kilo­met­riin tunnissa. Useiden minuut­tien ajan nopeus oli 140–150 kilo­met­riä tunnissa.

Kärä­jäoi­keus katsoi tämän osoit­ta­van, että paenneen kul­jet­ta­jan nopeudet olivat vähintään samaa tasoa kuin polii­siau­ton nopeudet. Myös rekan ohit­ta­mi­nen mutkassa sul­ku­vii­vo­jen kohdalla näkyi tal­len­teelta.

Mat­kus­ta­jaan koh­dis­tu­nut vaara painoi arvioin­nissa

Ajo tapahtui yöaikaan. Ohitettua rekkaa lukuun ottamatta muuta lii­ken­nettä ei ollut, mutta miehen kyydissä ollut mat­kus­taja altistui ajon vaaroille.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan auton hallinnan menet­tä­mi­sestä olisi näissä olo­suh­teissa mitä ilmei­sim­min seurannut vakavia seu­rauk­sia. Oikeus katsoi teon täyttävän selvästi törkeän lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen tun­nus­mer­kis­tön.

Seu­raa­musta har­ki­tes­saan oikeus punnitsi sakon ja vankeuden välistä rajaa. Se huomioi vähäisen muun lii­ken­teen sekä miehen toiminnan asian sel­vit­tä­mi­sessä ja tun­nus­ta­mi­sessa.

Polii­si­pa­ko­mat­kasta 70 päi­vä­sak­koa

Keski-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta 70 päi­vä­sak­koon.

Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli kuusi euroa, joten mak­set­ta­vaa tuli 420 euroa. Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.