Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus ratkaisi rahan­pe­sua koskeneen riko­sa­sian.

Tapah­tu­mat saivat alkunsa hel­mi­kuussa 2022, kun tun­te­mat­to­maksi jäänyt henkilö esiintyi puhe­li­messa poliisina ja sai Lap­peen­ran­nassa asuneen naisen luo­vut­ta­maan pank­ki­tun­nuk­sensa.

Naisen ja hänen puo­li­sonsa pank­ki­ti­liltä siir­ret­tiin tämän jälkeen 6 500 euroa nykyisin 36-vuotiaan miehen tilille. Rahat nos­tet­tiin samana päivänä useissa erissä pank­kiau­to­maa­tilta.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun puo­li­vä­lissä.

Syyttäjä vaati 36-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta rahan­pe­susta

Syyttäjän mukaan mies oli luo­vut­ta­nut pank­ki­ti­linsä sekä pank­ki­kort­tinsa tun­nus­lu­kui­neen tun­te­mat­to­man henkilön käyttöön.

Tämän jälkeen petok­sella saadut 6 500 euroa siir­ret­tiin hänen tililleen ja nos­tet­tiin käteisenä.

Syyttäjän mukaan miehen oli täytynyt tietää tai ainakin pitää varsin toden­nä­köi­senä, että tilille tulleilla varoilla oli rikol­li­nen alkuperä.

Mies väitti pank­ki­kort­tinsa varas­te­tuksi

36-vuotias mies kiisti syyl­lis­ty­neensä rahan­pe­suun.

Hän kertoi, ettei ollut koskaan kuullut petoksen kohteeksi jou­tu­neesta paris­kun­nasta eikä ollut ollut heihin yhtey­dessä.

Miehen mukaan hänen pank­ki­kort­tinsa ja hen­ki­löl­li­syy­sa­sia­kir­jansa oli varas­tettu hänen asun­nos­taan murrossa aikana, jolloin hän itse oli van­ki­lassa.

Hän ei ollut tehnyt asun­to­mur­rosta riko­sil­moi­tusta, koska kertoi pelän­neensä epäiltyä tekijää.

Mies sanoi lisäksi, ettei ollut tiennyt 6 500 euron rahan­siir­rosta. Toisaalta hän kertoi tili­nu­me­ronsa olleen useampien hen­ki­löi­den tiedossa ja jonkun tuttavan saat­ta­neen toisinaan siirtää hänen tililleen rahaa, jonka hän oli myöhemmin nostanut.

Kärä­jäoi­keus ei uskonut ker­to­musta kortin varas­ta­mi­sesta

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt miehen selitystä pank­ki­kor­tin varas­ta­mi­sesta uskot­ta­vana.

Tiliot­tei­den perus­teella samaa pank­ki­kort­tia oli käytetty nor­maa­listi Hel­sin­gissä sekä ennen 6 500 euron rahan­siir­toa, että sen jälkeen.

Petok­sella saadut rahat nos­tet­tiin samana päivänä heti tilille saa­pu­mi­sen jälkeen useissa erissä samalta pank­kiau­to­maa­tilta.

Nostot suo­rit­ta­nut henkilö oli lisäksi peittänyt kasvonsa tun­nis­ta­mi­sen vai­keut­ta­mi­seksi.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan tapah­tu­mat viit­ta­si­vat siihen, että miehen pank­ki­tili toimi rikok­sella saatujen varojen läpi­kul­ku­väy­länä.

Tilille tullut summa poikkesi voi­mak­kaasti nor­maa­lista raha­lii­ken­teestä

Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että 6 500 euron tili­siirto poikkesi huo­mat­ta­vasti siitä, millaista raha­lii­ken­nettä miehen tilillä nor­maa­listi oli.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan olo­suh­teet olivat sellaiset, että miehen oli täytynyt tietää tai vähintään pitää erittäin toden­nä­köi­senä varojen rikol­lista alkuperää.

Oikeuden mukaan tar­koi­tuk­sel­li­nen tie­tä­mät­tö­myys ei poista rahan­pe­su­ri­kok­sen tahal­li­suutta.

Kärä­jäoi­keus katsoi ilman var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä näy­te­tyksi, että mies oli osal­lis­tu­nut rahan­pe­suun luo­vut­ta­malla tilinsä, pank­ki­kort­tinsa ja tun­nus­lu­kunsa tun­te­mat­to­man henkilön käyttöön.

Rahan­pe­susta kolme kuukautta ehdol­lista vankeutta

Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus tuomitsi nykyisin 36-vuotiaan miehen rahan­pe­susta kolmen kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Koeaika päättyy 15. syyskuuta 2028.

Mies mää­rät­tiin lisäksi maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.