Toi­mi­tus­joh­ta­jaksi tekeytyvä huijari vaanii yrityksiä kesä­lo­ma­kau­della. Kaakkois-Suomen polii­si­lai­tok­selta keho­te­taan yrityksiä tun­nis­ta­maan vaaran paikat ja kes­kus­te­le­maan niistä työ­pai­kalla.

Rikos­ko­mi­sa­rio Mika Salminen Kaakkois-Suomen polii­si­lai­tok­selta kertoo, että toi­mi­tus­joh­ta­ja­hui­jaus tapahtuu yleensä niin, että yrityksen raha­lii­ken­nettä hoitava henkilö saa toi­mi­tus­joh­ta­jan tai muun joh­toa­se­massa olevan henkilön nimissä keho­tuk­sen maksaa jokin lasku tai siirtää rahaa jollekin tilille. Joskus huijaus voi tulla myös pyyntönä ostaa esi­mer­kiksi lah­ja­kortti. 

– Todel­li­suu­dessa mak­su­ke­ho­tus ei ole tullut yrityksen johdolta, vaan hui­ja­rilta. Jos rikol­li­nen onnistuu ereh­dyt­tä­mään vas­taa­not­ta­jaa ja pyydetty rahan­siirto tehdään, maksettu rahasumma häi­vy­te­tään yleensä eri­näis­ten tili­siir­to­jen kautta, Salminen sanoo.

Kesäloma-aikana riski tulla hui­ja­tuksi töissä kohoaa.

Kun kesälomat pyörivät, yrityksen raha­vir­toja, kuten laskuja ja muita ostoja käsit­te­le­vät henkilöt vaihtuvat ja kriteerit, joilla maksuun meneviä laskuja vah­vis­te­taan, voivat poiketa taval­li­sesta. Rikos­ko­mi­sa­rio Mika Salminen kertoo, että kesä­lo­ma­kau­della onkin kohonnut riski joutua toi­mi­tus­joh­ta­ja­hui­jauk­sen kohteeksi.

– Verk­ko­ri­kol­li­nen usein pyrkii iskemään juuri sel­lai­sina aikoina, kun yri­tyk­sessä on meneil­lään muutoksia, hen­ki­lös­tö­vaih­dok­sia ja kiireitä. Uudet työn­te­ki­jät ovat monesti hui­ja­rille hou­kut­te­le­via kohteita, Salminen avaa.

Petol­li­set las­ku­tus­lu­vat tai -pyynnöt voidaan lähettää näen­näi­sesti oikeista säh­kö­pos­tio­soit­teista ja niitä voi olla vaikeaa tunnistaa hui­jauk­siksi. Rikol­li­sen lähettämä viesti voi olla aidon näköinen ja sisältää hen­ki­lö­koh­tai­silta tuntuvia ele­ment­tejä, jolloin vas­taa­not­taja kokee mak­sa­mi­sen tur­val­li­seksi. 

Salminen kertoo, että viime aikoina poliisi on havainnut myös tekoälyn käyttöä rikol­li­siin tar­koi­tuk­siin. Tekoälyn avus­tuk­sella soi­te­tussa puhelussa soittaja saattaa puhua hyvää suomen kieltä ja hyödyntää jopa tutun ihmisen ääntä. 

– Rikol­li­nen hyödyntää tie­to­verk­koa­vus­tei­sissa petok­sissa monesti myös tunteita. Hän voi vedota esi­mer­kiksi kii­reel­li­seen tilan­tee­seen tai pyrkiä imar­te­le­maan viestin vas­taa­not­ta­jaa sanomalla, että hän on ainoa luo­tet­tava tai osaava henkilö hoitamaan asian, rikos­ko­mi­sa­rio jatkaa.

Miten varautua?

Rikos­ko­mi­sa­rio Mika Salminen neuvoo yrityksiä varau­tu­maan kesä­lo­ma­kau­den mukanaan tuomiin hen­ki­lös­tö­muu­tok­siin sopimalla yhtei­sistä toi­min­ta­ta­voista sekä pereh­dyt­tä­mällä työn­te­ki­jät huo­lel­li­sesti. Tiedon jakaminen on tärkeä osa varau­tu­mista ja rikosten estämistä ennalta. 

– Yri­tyk­sissä kannattaa kes­kus­tella esi­mer­kiksi siitä, mitä kaikkea laskusta on syytä tarkastaa ennen sen hyväk­sy­mistä. Suo­sit­te­len suun­nit­te­le­maan selkeän prosessin sel­lais­ten tilan­tei­den varalle, kun työn­te­ki­jää pyydetään tekemään jokin maksu tai rahan­siirto, Salminen opastaa ja jatkaa;

”Itselle tulleista kalastelu- ja hui­jaus­vies­teistä kannattaa kertoa yrityksen sisällä muulle hen­ki­lös­tölle sekä tie­to­turva-asioista vas­taa­valle hen­ki­lölle. Jos käy niin, että hui­jaus­vies­tin lähet­tä­neelle rikol­li­selle ehtii siirtää rahaa tai mak­su­tie­toja, on tärkeää toimia nopeasti”. 

– Epäillyn vää­rin­käy­tök­sen tullessa esiin on nopeus valttia, sillä kyse saattaa olla minuu­teista. Tällöin on syytä olla välit­tö­mästi pankkiin yhtey­dessä ja tehdä riko­sil­moi­tus polii­sille, rikos­ko­mi­sa­rio muis­tut­taa.