Pöytyäläisen metalliyrityksen tililtä siirretty raha vaihtoi kirjanpidossa nimeä: ensin kyse oli osakaslainasta, myöhemmin palkasta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoi yrityksen tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneen vastaajan nostaneen itselleen 33 147,18 euroa ilman hyväksyttävää syytä. Oikeus hyväksyi silti osan syyttäjän epäilemistä rahansiirroista aidoksi palkaksi.
Juttu koski yrityksen toimintaa vuosina 2021–2023. Vastaaja kiisti rikokset ja vetosi tekemäänsä työhön sekä siihen, että kirjanpidosta huolehti tilitoimisto. Oikeuden mukaan hän vastasi kirjanpidon asianmukaisuudesta myös sen jälkeen, kun hallituksen jäseneksi oli merkitty toinen henkilö: hän käytti edelleen yrityksen tiliä ja johti toimintaa konkurssiin asti.
Syyttäjän laskelmasta putosi suuri osa
Syyttäjä katsoi perusteettomien luovutusten määräksi 68 818,77 euroa. Käräjäoikeus luki vastaajan syyksi tästä runsaat 33 000 euroa.
Vuoden 2021 nostoista 27 213,18 euroa oli merkitty osakaslainaksi. Oikeuden mukaan sitä ei voinut selittää jälkikäteen palkaksi, vaikka vastaaja oli tehnyt yritykselle työtä. Hänelle oli samana vuonna maksettu myös varsinaista palkkaa. Hänelle siirretty kokonaismäärä ylitti 60 000 euroa yrityksen liikevaihdon ollessa noin 65 000 euroa.
Vuoden 2022 aikana nostetut 40 000 euroa sen sijaan hyväksyttiin kohtuulliseksi korvaukseksi tehdystä työstä. Nostot oli kirjattu alun perin palkkavelaksi ja myöhemmin palkaksi, ja palkaksi merkityt erät oli verotettu vastaajan henkilöverotuksessa. Palkanmaksun sääntöjen puutteellinen noudattaminen ei tässä tapauksessa tehnyt luovutuksista velallisen epärehellisyyttä.
Vuonna 2023 tehdyt 5 934 euron nostot olivat oikeuden mukaan perusteettomia ja pahensivat olennaisesti jo maksukyvyttömän yrityksen tilannetta. Yritys asetettiin konkurssiin heinäkuussa 2023.
320 euron vuokra kasvoi kirjanpidossa 2 000 euroon
Vastaaja oli vuokrannut vanhan paloaseman itselleen 320 eurolla kuukaudessa ja edelleen yrityksen käyttöön. Kirjanpidossa hänelle maksettavaksi vuokraksi merkittiin 2 000 euroa kuukaudessa.
Käräjäoikeus piti yritykseltä perittyä vuokraa huomattavasti käypää vuokraa suurempana. Vuokra ei siten tarjonnut hyväksyttävää perustetta rahansiirroille. Vuoden 2022 nostoille oli kuitenkin toinen hyväksytty peruste, palkka.
Kirjanpitorikoksen osalta oikeus katsoi suurten väärien ja harhaanjohtavien kirjausten vaikeuttaneen oikean kuvan saamista yrityksen taloudesta. Erityisesti vuoden 2021 nostojen merkitseminen osakaslainaksi vääristi tilinpäätöksen tulosta.
Rangaistus, liiketoimintakielto ja korvaukset
Nyt 38-vuotias vastaaja tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kirjanpitorikoksesta yhteiseen kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Ehdollisen vankeuden koeaika päättyy lokakuussa 2028. Lisäksi hänelle määrättiin kolmen vuoden liiketoimintakielto.
Vastaajan on korvattava Verohallinnolle 21 509,90 euroa korkoineen. Verohallinnolle tuomituista määristä vähennetään mahdolliset muulla tavoin perityt suoritukset. Valtiolle hän menettää rikoshyötynä 11 637,28 euroa. Verohallinnon korvaus ja menettämisseuraamus vastaavat yhdessä perusteettomien luovutusten 33 147,18 euron määrää; syyttäjän tätä suurempi menettämisvaatimus hylättiin.
Lisäksi maksettavaksi määrättiin 80 euron rikosuhrimaksu, 93,42 euroa todistelukuluja ja 1 174,68 euron omavastuu puolustajan palkkiosta. Sekä vastaaja että syyttäjä ovat ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomioon. Liiketoimintakieltoa on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei ylempi oikeus määrää toisin.





