Aviopuoliso kieltäytyi todistamasta, eikä vastaajakaan halunnut tulla oikeudessa kuulluksi. Hämeenlinnassa tapahtuneesta pahoinpitelystä jäi silti näyttöä miehen omasta esitutkintakertomuksesta, lääkärinlausunnosta ja vammojen valokuvista.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi nykyisin 35-vuotiaan miehen työntäneen sormensa puolisonsa suuhun ja kuristaneen tätä käsivarrella takaapäin. Syyttäjän kuvaamasta väkivallasta osa jäi kuitenkin näyttämättä.
Puoliso käytti kieltäytymisoikeuttaan
Tapahtumat sijoittuivat puolisoiden yhteiseen kotiin 6. marraskuuta 2024. Syyttäjän mukaan mies painoi puolison päätä alaspäin suuhun työntämillään sormilla ja kuristi tätä ensin käsivarrellaan. Syytteeseen kuului myös väite myöhemmästä kaksin käsin kuristamisesta lattialla.
Mies kiisti syytteen ja ilmoitti, ettei ota asiaan kantaa. Pääkäsittelyssä hän ei halunnut tulla kuulluksi.
Asianomistaja oli edelleen vastaajan aviopuoliso ja käytti oikeuttaan kieltäytyä todistamasta. Oikeudella ei ollut syytä epäillä puolison ilmoitusta siitä, ettei tähän ollut painostettu. Syyttäjä ei tämän jälkeen vedonnut asianomistajan esitutkintakertomukseen.
Esitutkinnassa mies kuvasi sähkötupakasta alkanutta painia
Miehen esitutkinnassa antama kertomus oli kuitenkin oikeuden arvioitavana. Siinä hän kertoi käyttäneensä keittiössä sähkötupakkaa, vaikka puoliso oli kieltänyt sen. Hänen mukaansa puoliso yritti ottaa laitteen pois, minkä jälkeen tilanne muuttui ensin pystypainiksi ja sitten lattiapainiksi.
Mies kertoi vieneensä puolison käsivarsiotteella lattiaan rauhoittaakseen tätä. Hän sanoi saattaneensa hieman kuristaa takaapäin ja arvioi otteen kestäneen noin viisi sekuntia. Hän kertoi myös työntäneensä sormensa puolison suuhun ja ottaneensa siitä otteen.
Miehen mukaan hänen tarkoituksenaan ei ollut aiheuttaa vahinkoa eikä hän havainnut näkyviä vammoja. Hän kertoi myös, ettei puoliso tehnyt hänelle mitään. Tilanne päättyi asianomistajan lapsen tultua paikalle. Esitutkinnassa mies katsoi syyllistyneensä lievään pahoinpitelyyn.
Vammat tukivat osaa syytteestä
Lääkärinlausunto perustui tapahtumaa seuranneen päivän sairauskertomukseen ja valokuviin. Kaulassa oli havaittu mustelmaa, raapimisjälkiä, pinnallisia ihorikkoja ja arkuutta. Suupielessä ja alahuulen sisäpuolella oli vammoja.
Lausunnon mukaan kaulan ruhjeet saattoivat liittyä kuristamisen yhteydessä tapahtuneeseen puristamiseen tai painamiseen. Nielussa ei ollut todettu sormien työntämisestä johtuvaa poikkeavaa, mutta alahuulen ruhjeet saattoivat liittyä tapahtumaan. Fyysiset vammat olivat lieviä, eikä niiden arvioitu jättävän pysyviä vammoja tai arpia. Käynnillä oli ilmennyt myös tapahtumaan liittyvää psyykkistä ahdistusta.
Oikeus piti selvitettynä sormien työntämisen suuhun, päästä alaspäin painamisen sekä käsivarrella takaapäin kuristamisen, jonka yhteydessä puoliso kaatui lattialle.
Näyttämättä jäi, että puolison tajunta olisi alkanut heikentyä ja jalat menneet alta. Myöskään väitettä puolison päälle menemisestä ja kaksin käsin kuristamisesta lattialla ei näytetty toteen. Oikeus totesi näytön jääneen vajaaksi ja rajasi syyksilukua tämän mukaisesti.
Pahoinpitelystä tuntuva sakko
Mies tuomittiin pahoinpitelystä 60 päiväsakkoon. Päiväsakon määrä oli 32 euroa, joten sakkoja tuli 1 920 euroa.
Oikeus ei pitänyt tekoa lievänä pahoinpitelynä vähäisiksi jääneistä fyysisistä vammoista huolimatta. Kuristaminen on mahdollisesti vaarallinen tekotapa. Tässä tapauksessa sen tarkempi kesto ja vaarallisuus sekä väkivaltaa edeltäneet tapahtumat jäivät luotettavasti selvittämättä. Teon kohdistuminen aviopuolisoon yhteisessä kodissa otettiin huomioon. Miehellä ei ollut rikosrekisterimerkintöjä, ja tuntuvaa sakkoa pidettiin oikeudenmukaisena seuraamuksena.
Lisäksi miehen on maksettava 80 euron rikosuhrimaksu ja 20 euroa lääkärintodistuksen lunastamisesta. Maksettavaa kertyi yhteensä 2 020 euroa. Puolisolla ei ollut vaatimuksia miestä kohtaan, eikä vahingonkorvauksia määrätty.





