Etelä-Savon käräjäoikeus ratkaisi ryöstöasian, jossa neljän miehen syytettiin murtautuneen asuttuun taloon, pahoinpidelleen siellä ollutta miestä ja vieneen tämän omaisuutta.
Tapahtumat sijoittuivat Puumalaan toukokuussa 2020. Uhria lyötiin hänen omassa kodissaan ja hänen hallustaan katosi puhelin, alkoholijuomia sekä käteistä rahaa. Yksi syytetyistä oli tapahtumahetkellä 16-vuotias.
Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion syyskuun alkupuolella.
Syyttäjä vaati neljälle miehelle rangaistusta ryöstöstä
Syyttäjän mukaan miehet murtautuivat yhdessä uhrin asuntoon anastustarkoituksessa.
Lukittu ulko-ovi saatiin syytteen mukaan auki vääntämällä sitä jollakin esineellä lukituksen kohdalta.
Asuntoon päästyään miehet löivät uhria nyrkeillä vartalon ja pään alueelle. Väkivaltaa jatkettiin syyttäjän mukaan myös miehen ollessa maassa.
Tämän jälkeen asunnosta vietiin uhrin puhelin, alkoholijuomia ja pieni määrä käteistä rahaa.
Uhrille aiheutui kipua, mustelmia vartaloon ja käsivarteen sekä ihorikkoa päähän.
Uhri kertoi tekijöitä olleen kolme tai neljä
Uhri kertoi oikeudessa, että häntä oli lyöty ja hänen asunnostaan oli viety puhelin, lonkeroa sekä vähäinen määrä rahaa. Myös hänen ulko-ovensa oli hajotettu.
Hän ei kuitenkaan pystynyt kertomaan, kuka paikalla olleista miehistä oli tehnyt mitäkin.
Kertomuksissa oli myös epäselvyyttä siitä, kuinka monta henkilöä paikalla oli.
Uhri puhui kolmesta tai neljästä tekijästä, eikä hän kyennyt yksilöimään, kuka häneen oli kohdistanut väkivaltaa.
Kaksi miehistä myönsi ottaneensa omaisuutta
Syytetyt kiistivät toimineensa yhdessä ryöstötarkoituksessa.
Tapahtumahetkellä 16-vuotias mies myönsi käyneensä asunnossa ja ottaneensa kaksi lonkerotölkkiä, mutta kiisti murtautuneensa asuntoon tai käyttäneensä väkivaltaa.
Toinen mies myönsi olleensa paikalla ja ottaneensa pöydältä 12 euroa. Hän kertoi toimineensa hetken mielijohteesta eikä osallistuneensa väkivaltaan.
Kaksi muuta syytettyä puolestaan kiistivät olleensa tapahtumapaikalla lainkaan.
Oikeus piti miesten olleen asunnolla
Käräjäoikeus arvioi syytettyjen kertomuksia ja päätyi siihen, että kaikki syytteessä nimetyt miehet olivat olleet asunnolla tapahtuma-aikaan.
Yksi miehistä väitti tulleensa sekoitetuksi toiseen samannimiseen henkilöön. Käräjäoikeus piti toisen samannimisen henkilön olemassaoloa mahdollisena, mutta ei pitänyt uskottavana sitä, ettei näin olennaista seikkaa olisi kirjattu hänen aiempaan poliisikuulusteluunsa.
Oikeus katsoi myös kahden muun vastaajan kertomusten tukevan sitä, että syytteessä nimetyt henkilöt olivat olleet paikalla.
Ryöstötarkoituksesta jäi epäselvyys
Se, miksi miehet olivat menneet asuntoon, jäi kuitenkin käräjäoikeuden mukaan epäselväksi.
Uhrin kertomus muuttui siltä osin, tunsiko hän miehet entuudestaan. Oikeudessa kävi ilmi, että samoja henkilöitä oli mahdollisesti käynyt hänen luonaan aiemminkin.
Käräjäoikeus piti mahdollisena miesten selitystä siitä, että asuntoon oli menty hakemaan tai pyytämään alkoholia.
Tämä ei oikeuden mukaan vielä osoittanut, että miehillä olisi ollut asuntoon mennessään tarkoitus anastaa omaisuutta.
Myöskään oven rikkomisesta ei saatu riittävää varmuutta. Oikeus piti mahdollisena, että ovi oli hajotettu tapahtuman yhteydessä, mutta epäselväksi jäi, kuka sen oli rikkonut ja olivatko miehet toimineet asiassa yhdessä.
Uhria oli pahoinpidelty, mutta tekijää ei pystytty osoittamaan
Käräjäoikeus piti selvitettynä, että uhrin asunnolla oli käytetty väkivaltaa.
Tätä tukivat miehen oma kertomus sekä lääkärinlausunto.
Ongelmaksi muodostui väkivallan tekijän tunnistaminen.
Uhri ei osannut kertoa, kuka häntä oli lyönyt tai oliko väkivaltaan osallistunut yksi vai useampi henkilö.
Käräjäoikeuden mukaan ei voitu riittävällä varmuudella osoittaa, että miehet olisivat yhdessä pahoinpidelleet uhria nimenomaan ryöstötarkoituksessa. Oikeus piti mahdollisena myös sitä, että väkivalta oli liittynyt johonkin muuhun erimielisyyteen.
Kahden miehen teot olisivat täyttäneet näpistyksen tunnusmerkistön
Käräjäoikeus katsoi riittävän varmasti selvitetyksi, että kaksi miehistä oli ottanut uhrilta vähäarvoista omaisuutta.
Toinen oli vienyt lonkeroa ja toinen pienen määrän käteistä rahaa.
Oikeuden mukaan nämä teot olisivat itsessään täyttäneet näpistyksen tunnusmerkistön.
Tapahtumista oli kuitenkin kulunut niin pitkä aika, että syyteoikeus näpistyksistä oli vanhentunut jo ennen asian saapumista käräjäoikeuteen.
Kaikkien neljän ryöstösyytteet hylättiin
Etelä-Savon käräjäoikeus hylkäsi kaikkia neljää miestä koskeneet ryöstösyytteet näytön puuttumisen vuoksi.
Oikeus piti syyttäjän esittämää tapahtumankulkua mahdollisena, mutta rikosasiassa syyllisyydestä ei saanut jäädä varteenotettavaa epäilyä.
Koska väkivallan tekijää, yhteistä ryöstötarkoitusta ja tapahtumien yksityiskohtia ei pystytty osoittamaan riittävällä varmuudella, asia ratkaistiin vastaajien eduksi.
Samalla hylättiin uhrin vahingonkorvausvaatimukset sekä syyttäjän muut vaatimukset.
