Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 24-vuotiaan Ville-Valtteri Johannes Väänäsen kolmesta murhan yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden yhdistelmärangaistukseen. Vankeutta seuraa välittömästi vuoden mittainen valvonta-aika.
Teot tapahtuivat Tampereella 3. heinäkuuta 2025. Mies oli tekohetkellä 23-vuotias. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi asiassa lopullisen tuomion 21. heinäkuuta.
Mies puukotti neljää ihmistä
Syyttäjän mukaan mies oli päättänyt lähteä Tampereen keskustaan vahingoittamaan puukolla mahdollisimman montaa ihmistä. Hän oli hankkinut tekovälineen kaksi päivää ennen tekoja ja ottanut sen mukaansa kaupungille.
Ensimmäisessä teossa mies hyökkäsi takaapäin kadulla bussia odottaneen, hänelle ennestään tuntemattoman henkilön kimppuun. Hän löi uhria puukolla kaksi kertaa selän alueelle.
Puukotuksesta aiheutui uhrille muun muassa veririnta ja merkittävä verenvuoto keuhko-onteloon. Käräjäoikeuden mukaan teko aiheutti hengenvaarallisia ja välitöntä hoitoa vaatineita vammoja.
Mies löi toista henkilöä kaksi kertaa puukolla vasempaan olkavarteen ja kyynärvarteen. Haavat jouduttiin ompelemaan. Oikeus katsoi myös tämän teon murhan yritykseksi.
Kolmatta uhria mies löi puukolla neljä tai viisi kertaa oikean kyljen ja yläraajan alueelle. Uhrille aiheutui useita pistohaavoja sekä kämmenselän haava, joka vaurioitti pikkusormen jännettä.
Neljättä henkilöä mies puukotti kerran oikeaan olkavarteen. Uhrille aiheutui syvä, ompelua vaatinut pistohaava sekä mustelmaa ja verenkertymää. Tämä teko luettiin miehen syyksi törkeänä pahoinpitelynä.
Syyttäjä vaati rangaistusta viidestä rikoksesta
Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta laittomasta uhkauksesta, kahdesta murhan yrityksestä ja kahdesta törkeästä pahoinpitelystä.
Laitonta uhkausta koskevan syytteen mukaan mies oli 2.–3. heinäkuuta näyttänyt toiselle henkilölle puukolla kurkunleikkauselettä ja pitänyt puukon terää tämän kaulaa vasten. Hänen väitettiin myös puhuneen useiden ihmisten tappamisesta.
Yksi törkeästä pahoinpitelystä syytetyn teon uhreista vaati itse, että hänen osaltaan teko arvioidaan murhan yrityksenä. Käräjäoikeus hyväksyi vaatimuksen ja tuomitsi miehen myös tästä teosta murhan yrityksestä.
Syyttäjä vaati lisäksi miehen aiemmasta vankeusrangaistuksesta jäljellä olleen 304 päivän jäännösrangaistuksen täytäntöönpanoa. Mies oli päästetty ehdonalaiseen vapauteen helmikuussa 2025, ja uudet rikokset tapahtuivat koeajan aikana.
Syyttäjä vaati myös miehen vangitsemista sekä rikosuhrimaksun, todistelukustannusten ja lääkärintodistusten lunastuskulujen määräämistä hänen maksettavakseen. Asianomistajat esittivät lisäksi laajoja vahingonkorvausvaatimuksia.
Mies kiisti murhan yritykset osittain
Mies kiisti laittoman uhkauksen.
Hän kiisti kahden uhrin osalta syyllistyneensä murhan yritykseen, mutta myönsi menetelleensä tapon yrityksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla.
Mies myönsi syyttäjän törkeinä pahoinpitelyinä ajamat kaksi tekoa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi toisen niistä asianomistajan vaatimuksen perusteella murhan yritykseksi.
Mies hyväksyi osan vahingonkorvausvaatimuksista kokonaan. Osan hän hyväksyi perusteeltaan, mutta piti vaadittuja summia liian suurina. Hän kiisti myös eräitä asianosaisten omista kuluista esittämiä vaatimuksia.
Käräjäoikeus hylkäsi laittoman uhkauksen
Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi laittomasta uhkauksesta nostetun syytteen.
Syytteen tueksi oli esitetty käytännössä vain asianomistajan esitutkintakertomus. Asianomistajaa ei ollut onnistuttu saamaan pääkäsittelyyn, eikä puolustuksella ollut ollut mahdollisuutta esittää hänelle kysymyksiä.
Käräjäoikeuden mukaan näyttö ei tämän vuoksi riittänyt miehen syyllisyyden toteamiseen laittomasta uhkauksesta.
Oikeus katsoi miehen kuitenkin syyllistyneen kolmeen murhan yritykseen ja yhteen törkeään pahoinpitelyyn. Käräjäoikeuden mukaan teot oli tehty vakaasti harkiten ja ne kohdistuivat sattumanvaraisesti valikoituneisiin, miehelle ennestään tuntemattomiin ihmisiin julkisella paikalla.
Mies todettiin syyntakeiseksi
Pirkanmaan käräjäoikeus antoi asiassa välituomion 28. marraskuuta 2025 ja määräsi miehen mielentilatutkimukseen.
Mielentilatutkimuksen perusteella mies oli ollut rikosten aikana syyntakeinen eli ymmärtänyt tekonsa ja niiden seuraukset.
Vaarallisuusarviossa hänen katsottiin olevan erittäin vaarallinen toisen hengelle, terveydelle ja turvallisuudelle. Tämän vuoksi käräjäoikeus määräsi hänelle yhdistelmärangaistuksen.
Vankeutta seuraa vuoden valvonta-aika
Mies tuomittiin yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen. Rangaistusta seuraa välittömästi yhden vuoden valvonta-aika.
Aiemmasta tuomiosta jäljellä ollut 304 päivän jäännösrangaistus määrättiin kokonaan täytäntöönpantavaksi. Käräjäoikeuden mukaan jäännösrangaistuksen osuus yhteisestä vankeusrangaistuksesta on noin 100 päivää.
Miehen vapaudenmenetys otetaan rangaistuksessa huomioon 3. heinäkuuta 2025 alkaen. Hänet määrättiin tuomion yhteydessä edelleen vangittavaksi.
Korvauksia ja kuluja yli 83 000 euroa
Mies velvoitettiin maksamaan neljälle asianomistajalle korvauksia muun muassa kivusta, särystä, tilapäisestä haitasta, psyykkisestä haitasta, kärsimyksestä, kosmeettisesta haitasta, sairaanhoitokuluista, esinevahingoista ja ansionmenetyksistä.
Asianomistajille ja Kansaneläkelaitokselle määrättyjen korvausten sekä asianomistajien oikeudenkäyntikulujen yhteismäärä oli 75 992,01 euroa.
Lisäksi mies määrättiin korvaamaan valtiolle asianomistajien oikeusavusta aiheutuneita kuluja, todistelukustannuksia ja lääkärintodistusten lunastuskuluja sekä maksamaan 80 euron rikosuhrimaksu.
Tuomiolauselmassa miehen maksettavaksi määrättyjen korvausten, kulujen ja maksujen yhteismäärä on ilman viivästyskorkoja noin 83 472,83 euroa.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Mies ilmoitti määräajassa tyytymättömyyttä koko tuomioon. Valituksen määräpäiväksi merkittiin 20. elokuuta.
*Tilannemedia julkaisee vastaajan nimen pitkän vankeustuomion sekä tapauksen saaman julkisuuden vuoksi