Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa jär­jes­tystä yllä­pi­tä­vän henkilön vas­tus­ta­mista ja pahoin­pi­te­lyä. Teot tapah­tui­vat Liperissä 10. elokuuta 2024. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kahdelle miehelle

Rikok­sista epäiltiin kahta 24-vuotiasta miestä. Syyttäjä vaati toiselle ran­gais­tusta jär­jes­tystä yllä­pi­tä­vän henkilön vas­tus­ta­mi­sesta ja toiselle pahoin­pi­te­lystä.

Lisäksi syyttäjä vaati ensim­mäistä miestä maksamaan valtiolle 40 euron ja toista 80 euron riko­suh­ri­mak­sun. Molem­milta vaa­dit­tiin myös todis­te­lu­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mista valtiolle.

Pois­ta­mi­nen johti painiin ravin­to­lan ulko­puo­lella

Syyttäjän mukaan ensim­mäi­nen mies vaikeutti pois­ta­mis­taan lipe­ri­läi­sestä Sata­ma­ra­vin­tola Sum­me­rista tart­tu­malla käsillään oven­kar­miin.

Jär­jes­tyk­sen­val­vo­jan tartuttua mieheen tämä riuhtaisi itsensä irti. Molemmat kaatuivat maahan, minkä jälkeen mies jatkoi pois­ta­mi­sen vas­tus­ta­mista pai­ni­malla jär­jes­tyk­sen­val­vo­jan kanssa.

Toinen mies potkaisi syyttäjän mukaan jär­jes­tyk­sen­val­vo­jaa voi­mak­kaasti kes­ki­var­ta­loon. Jär­jes­tyk­sen­val­voja kaatui ja hänelle aiheutui kipua.

Toinen myönsi pai­ni­mi­sen, mutta kiisti rikoksen

Ensim­mäi­nen mies myönsi mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla. Hän kiisti kuitenkin syyl­lis­ty­neensä rikokseen, koska jär­jes­tyk­sen­val­vo­jalla ei hänen mukaansa ollut näkyvää jär­jes­tyk­sen­val­vo­jan tunnusta.

Toinen mies kiisti pot­kais­seensa tai muuten pahoin­pi­del­leensä jär­jes­tyk­sen­val­vo­jaa. Hän kertoi luul­leensa jär­jes­tyk­sen­val­vo­jan käyneen hänen ystävänsä kimppuun ja menneensä tilan­tee­seen puo­lus­taak­seen tätä.

Miehen mukaan tilan­teessa syntyi paini, jonka aikana jär­jes­tyk­sen­val­voja kaatoi hänet maahan. Hän katsoi toi­mi­neensa hätä­var­je­lu­ti­lan­teessa.

Miehen täytyi tietää isä­puo­lensa toimineen jär­jes­tyk­sen­val­vo­jana

Kärä­jäoi­keus piti jär­jes­tyk­sen­val­vo­jan ja ravin­to­lan omistajan ker­to­muk­sia tunnuksen käyt­tä­mi­sestä uskot­ta­vina.

Ensim­mäi­nen mies oli jär­jes­tyk­sen­val­vo­jan poi­ka­puoli ja tiesi tämän työs­ken­te­le­vän ravin­to­lassa jär­jes­tyk­sen­val­vo­jana. Sama jär­jes­tyk­sen­val­voja oli poistanut hänet ravin­to­lasta aikai­sem­min­kin. Oikeuden mukaan miehen täytyi tietää isä­puo­lensa toimineen tilan­teessa jär­jes­tyk­sen­val­vo­jana.

Toisen miehen osalta oikeus katsoi, että tämä oli voinut tilan­tee­seen tul­les­saan perus­tel­lusti luulla ystävänsä joutuneen oikeu­det­to­man hyök­käyk­sen kohteeksi.

Oikeus piti kuitenkin näy­tet­tynä, että mies potkaisi jär­jes­tyk­sen­val­vo­jaa voi­mak­kaasti rin­ta­ke­hään. Potku oli selvästi yli­mi­toi­tettu suhteessa tilan­tee­seen. Kärä­jäoi­keu­den mukaan mieheltä olisi voitu edel­lyt­tää tilan­tee­seen puut­tu­mista muulla tavalla kuin jalka edellä.

Jär­jes­tyk­sen­val­voja vaati 370 euroa

Jär­jes­tyk­sen­val­voja vaati pahoin­pi­te­lystä epäil­lyltä mieheltä 20 euroa likaan­tu­nei­den vaat­tei­den pese­mi­sestä ja 350 euroa kivusta.

Kärä­jäoi­keus hylkäsi vaat­tei­den pesua koskevan vaa­ti­muk­sen, koska pese­mi­sestä ei aiheu­tu­nut yli­mää­räi­siä kuluja. Potkusta aiheu­tu­nut kipu oli mennyt ohi kahdessa päivässä, joten oikeus määräsi kor­vauk­seksi 200 euroa.

Molem­mille sak­ko­ran­gais­tus

Jär­jes­tystä yllä­pi­tä­vän henkilön vas­tus­ta­mi­sesta mää­rät­tiin 30 päi­vä­sak­koa. Päi­vä­sa­kon suuruus oli 13 euroa, joten sakkoja kertyi 390 euroa. Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­maksu.

Pahoin­pi­te­lystä mää­rät­tiin 80 päi­vä­sak­koa. Kuuden euron päi­vä­sa­kolla mak­set­ta­vaa kertyi 480 euroa. Mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle myös 80 euron riko­suh­ri­maksu ja jär­jes­tyk­sen­val­vo­jalle 200 euroa kivusta.

Miehet vel­voi­tet­tiin lisäksi kor­vaa­maan valtiolle yhteis­vas­tuul­li­sesti 210 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Tiedossa ei ole, onko tuomio lain­voi­mai­nen.