Oulun kärä­jäoi­keus tuomitsi 17-vuotiaan naisen kahdesta pahoin­pi­te­lystä, pahoin­pi­te­lyn yri­tyk­sestä ja kolmesta lait­to­masta uhkauk­sesta.

Kaikki kuusi rikosta tapah­tui­vat Sii­ka­lat­valla 13. jou­lu­kuuta 2025. Nainen oli tekojen tapahtuma-aikaan 16-vuotias, minkä vuoksi rikokset luettiin hänen syykseen nuorena henkilönä tehtyinä.

Rikokset koh­dis­tui­vat kolmeen työ­teh­tä­viään suo­rit­ta­nee­seen henkilöön.

Löi ensim­mäistä uhria useita kertoja

Syyttäjän mukaan nainen löi ensim­mäistä asia­no­mis­ta­jaa aluksi kerran nyrkillä rin­ta­ke­hän alueelle. Tilanteen sel­vit­te­lyn aikana nainen myös potki häntä kohti.

Hetkeä myöhemmin nainen löi samaa henkilöä nyrkillä kasvoihin. Vaikka poliisi puuttui naisen menet­te­lyyn, hän löi asia­no­mis­ta­jaa vielä uudelleen nyrkillä kasvoihin.

Syyttäjän mukaan väkivalta aiheutti asia­no­mis­ta­jalle ainakin het­kel­listä kipua.

Kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen teosta pahoin­pi­te­lystä.

Potkut ja lyönnit eivät osuneet toiseen henkilöön

Toiseen työ­teh­tä­viään suo­rit­ta­nee­seen henkilöön koh­dis­tu­nut teko jäi pahoin­pi­te­lyn yri­tyk­seksi.

Syyttäjän mukaan nainen potki ja huitoi käsillään välit­tö­mässä lähei­syy­des­sään ollutta henkilöä kohti. Potkut ja lyönnit eivät sat­tu­man­va­rai­sesta syystä osuneet häneen siten, että hänelle olisi aiheu­tu­nut vammoja.

Kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen pahoin­pi­te­lyn yri­tyk­sestä.

Löi kolmatta henkilöä rin­ta­ke­hään

Nainen kohdisti fyysistä väki­val­taa myös kol­man­teen työ­teh­tä­viään suo­rit­ta­nee­seen henkilöön.

Syyttäjän mukaan nainen löi tätä kerran nyrkillä rin­ta­ke­hän alueelle ja potki häntä kohti. Menettely aiheutti asia­no­mis­ta­jalle ainakin het­kel­listä kipua.

Nainen tuo­mit­tiin teosta pahoin­pi­te­lystä.

Uhkausten kohteena kaikki kolme

Fyysisen väki­val­lan lisäksi nainen esitti tilan­teessa useita suullisia uhkauksia.

Syyttäjän mukaan nainen uhkasi ensim­mäistä asia­no­mis­ta­jaa muun muassa tap­pa­mi­sella. Hänen kat­sot­tiin koh­dis­ta­neen saman­lai­sia henkeen ja ter­vey­teen liittyviä uhkauksia myös kahteen muuhun työ­teh­tä­viään suo­rit­ta­nee­seen henkilöön.

Syyttäjä katsoi, että naisen käyt­täy­ty­mi­sen ja tilanteen muiden olo­suh­tei­den vuoksi jokai­sella asia­no­mis­ta­jalla oli perus­teltu syy pelätä hen­ki­lö­koh­tai­sen tur­val­li­suu­den olevan vakavassa vaarassa.

Oulun kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen kolmesta lait­to­masta uhkauk­sesta.

Yksi asia­no­mis­ta­jista oli esittänyt esi­tut­kin­nassa syyt­tä­mis­pyyn­nön. Kaksi muuta eivät olleet esit­tä­neet syyt­tä­mis­pyyn­töä, mutta syyt­tä­jällä oli haas­te­ha­ke­muk­sen mukaan silti oikeus nostaa syytteet lait­to­mista uhkauk­sista.

Syyttäjä vaati vähintään 40 päi­vä­sak­koa

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta kahdesta pahoin­pi­te­lystä, pahoin­pi­te­lyn yri­tyk­sestä ja kolmesta lait­to­masta uhkauk­sesta.

Kaikkien tekojen kat­sot­tiin tapah­tu­neen naisen ollessa alle 18-vuotias. Syyttäjä vaati kuudesta rikok­sesta yhteistä, vähintään 40 päi­vä­sa­kon suuruista sak­ko­ran­gais­tusta.

Syyttäjä vaati lisäksi, että nainen vel­voi­te­taan kor­vaa­maan valtiolle hen­ki­lö­to­dis­te­lusta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set.

Syyt­tei­den tueksi nimettiin hen­ki­lö­to­dis­te­luksi kaikki kolme asia­no­mis­ta­jaa. Heidän ker­to­muk­sil­laan oli tarkoitus näyttää toteen väki­val­lan ja uhkausten sisältö, tekojen olo­suh­teet sekä niistä aiheu­tu­neet seu­rauk­set.

Vastaajan vastausta ei ole toi­mi­te­tuissa asia­kir­joissa

Haas­te­ha­ke­mus sisältää syyttäjän vaa­ti­muk­set ja tekojen kuvaukset. Tuo­mio­lau­selma puo­les­taan sisältää syyk­si­lue­tut rikokset, ran­gais­tuk­sen ja kor­vaus­vel­vol­li­suu­det.

Asia­kir­joi­hin ei kui­ten­kaan sisälly vastaajan kir­jal­lista vastausta, pää­kä­sit­te­lystä laadittua selos­tusta tai kärä­jäoi­keu­den ratkaisun perus­te­luja.

Tämän vuoksi toi­mi­te­tuista asia­kir­joista ei ilmene, tun­nus­tiko vai kiistikö nainen syytteet tai miten hän muutoin vastasi syyttäjän vaa­ti­muk­siin.

Asia­kir­joi­hin ei ole kirjattu myöskään naisen selitystä sille, miksi hän kohdisti väki­val­taa ja uhkauksia työ­teh­tä­vissä olleisiin hen­ki­löi­hin. Tekoihin joh­ta­neesta motii­vista tai niitä edel­tä­neistä tapah­tu­mista ei siten ole saa­ta­villa tietoa.

Kärä­jäoi­keus tuomitsi kaikista syy­te­koh­dista

Syyttäjän haas­te­ha­ke­mus laa­dit­tiin 15. hei­nä­kuuta Oulun kärä­jäoi­keu­delle.

Koska vastaaja oli alle 18-vuotias, syyttäjä ilmoitti asian kii­reel­li­seksi. Haas­te­ha­ke­muk­sen mukaan pää­kä­sit­tely oli aloi­tet­tava 30 päivän kuluessa riko­sa­sian vireil­le­tu­losta.

Toi­mi­te­tuissa asia­kir­joissa ei ilmoiteta pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päivää. Oulun kärä­jäoi­keus antoi tuomion 21. elokuuta.

Kärä­jäoi­keus luki naisen syyksi kaikki kuusi rikosta eli kaksi pahoin­pi­te­lyä, pahoin­pi­te­lyn yrityksen ja kolme laitonta uhkausta.

Ran­gais­tuk­seksi 40 päi­vä­sak­koa

Oulun kärä­jäoi­keus määräsi kuudesta rikok­sesta yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi 40 päi­vä­sak­koa.

Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin kuusi euroa, joten sakkojen yhteis­mää­räksi tuli 240 euroa.

Kärä­jäoi­keu­den määräämä päi­vä­sak­ko­jen lukumäärä vastasi syyttäjän vaatimaa vähim­mäis­ran­gais­tusta.

Rikokset luettiin naisen syyksi nuorena henkilönä tehtyinä. Rikoslain mukaan alle 18-vuotiaana rikoksen tehneen ran­gais­tus määrätään lie­ven­ne­tyn ran­gais­tu­sas­tei­kon perus­teella.

Uhrille 800 euroa vahin­gon­kor­vauk­sia

Nainen vel­voi­tet­tiin maksamaan yhdelle pahoin­pi­te­lyn ja laittoman uhkauksen kohteeksi jou­tu­neelle asia­no­mis­ta­jalle kivusta, särystä ja tila­päi­sestä haitasta 300 euroa.

Lisäksi hänen on mak­set­tava samalle asia­no­mis­ta­jalle kär­si­myk­sestä 500 euroa. Vahin­gon­kor­vaus­ten yhteis­mää­räksi tuli 800 euroa.

Kor­vauk­sille mää­rät­tiin korkolain mukainen vii­väs­tys­korko rikosten teko­päi­västä eli 13. jou­lu­kuuta 2025 alkaen.

Tuo­mio­lau­sel­massa ei määrätty mak­set­ta­vaksi vahin­gon­kor­vauk­sia kahdelle muulle asia­no­mis­ta­jalle.

Oikeu­den­käyn­ti­ku­luja yli 2 400 euroa

Nainen vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan vahin­gon­kor­vauk­sia saaneelle asia­no­mis­ta­jalle myös 2 415,88 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja.

Oikeu­den­käyn­ti­ku­luille on mak­set­tava korkolain mukaista vii­väs­tys­kor­koa siitä lähtien, kun kärä­jäoi­keu­den tuomiosta on kulunut kuukausi.

Lisäksi naisen on kor­vat­tava valtiolle hen­ki­lö­to­dis­te­lusta aiheu­tu­neet 534,40 euron kus­tan­nuk­set. Kärä­jäoi­keus hyväksyi siten myös syyttäjän tätä koskevan vaa­ti­muk­sen.

Sakkojen, vahin­gon­kor­vaus­ten, asia­no­mis­ta­jan oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jen ja valtiolle kor­vat­ta­vien todis­te­lu­kus­tan­nus­ten yhteis­määrä on 3 990,28 euroa. Summaan lisätään tuomiossa määrätyt vii­väs­tys­ko­rot.

Avustajan palkkio jäi valtion vahin­goksi

Valtion varoista mää­rät­tiin mak­set­ta­vaksi naisen avus­ta­jalle palkkiona 1 110 euroa ja arvon­li­sä­ve­rona 283,05 euroa.

Avustajan palkkion yhteis­määrä oli 1 393,05 euroa. Palkkio jäi valtion vahin­goksi, joten naista ei määrätty kor­vaa­maan sitä valtiolle.

Toi­mi­tet­tui­hin asia­kir­joi­hin ei sisälly muu­tok­sen­ha­kuoh­jetta. Niistä ei siten ilmene tyy­ty­mät­tö­myy­den ilmoit­ta­mi­sen tai vali­tuk­sen mää­räai­koja eikä se, onko tuomio lain­voi­mai­nen.