Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus on tuominnut 17-vuotiaan slaa­vi­taus­tai­sen pojan lievästä pahoin­pi­te­lystä. Poika tarttui äitiään solis­lui­den kohdalta ja painoi tämän seinää vasten Lap­peen­ran­nassa.

Kärä­jäoi­keus määräsi ran­gais­tuk­seksi 30 päi­vä­sak­koa. Kuuden euron päi­vä­sa­koista kertyi mak­set­ta­vaa yhteensä 180 euroa.

Riita alkoi roskien vie­mi­sestä

Teko tapahtui Lap­peen­ran­nassa 9. hel­mi­kuuta. Poika oli tekoai­kaan 16-vuotias.

Syyttäjän mukaan poika teki äidilleen ruu­miil­lista väki­val­taa joko kuris­ta­malla tätä kaksin käsin kaulasta tai ainakin tart­tu­malla voi­mak­kaasti solis­lui­den kohdalta ja pai­na­malla tämän seinää vasten. Menet­te­lystä aiheutui äidille ainakin kipua.

Oikeu­dessa esitetyn sel­vi­tyk­sen mukaan tilanne sai alkunsa roskien viemiseen liit­ty­neestä riidasta. Poika suuttui ja painoi äitinsä seinää vasten. Äidille ei aiheu­tu­nut näkyviä vammoja, ja osapuolet olivat myöhemmin sopineet asian keskenään.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä

Alue­syyt­täjä vaati pojalle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen tarkkaa määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi, että vastaaja vel­voi­te­taan kor­vaa­maan valtiolle asiassa mah­dol­li­sesti aiheu­tu­vat todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Vastaaja myönsi väki­val­lan mutta kiisti pahoin­pi­te­lyn

Poika myönsi oikeu­dessa tart­tu­neensa äitiään käsillä solis­lui­den kohdalta ja pai­na­neensa tämän seinää vasten.

Hän kiisti kuitenkin kuris­ta­neensa äitiään ja kiisti syyl­lis­ty­neensä perus­muo­toi­seen pahoin­pi­te­lyyn. Sen sijaan hän myönsi syyl­lis­ty­neensä lievään pahoin­pi­te­lyyn.

Poika kertoi käyt­tä­neensä kiin­ni­pi­tä­mi­sessä kes­ki­ta­son voimaa eikä omien sanojensa mukaan halunnut ottaa äitiään kaulasta tai kuristaa tätä.

Kuris­ta­mi­sesta ei saatu riittävää näyttöä

Kärä­jäoi­keus katsoi näy­te­tyksi, että poika tarttui äitiään molem­milla käsillä solis­lui­den alueelta ja painoi tämän seinää vasten.

Oikeus ei kui­ten­kaan pitänyt riittävän varmasti näy­tet­tynä, että poika olisi kuris­ta­nut äitiään. Asia­no­mis­ta­jan ker­to­muk­sessa oli tältä osin eroja esi­tut­kin­nan ja oikeu­den­käyn­nin välillä, eikä tapah­tu­milla ollut ulko­puo­li­sia sil­min­nä­ki­jöitä. Epäselvä näyttö tul­kit­tiin vastaajan eduksi.

Kärä­jäoi­keus piti kuitenkin uskot­ta­vana, että kiin­ni­pi­tä­mi­sestä ja seinää vasten pai­na­mi­sesta aiheutui äidille kipua.

Kärä­jäoi­keus katsoi teon lieväksi pahoin­pi­te­lyksi

Oikeuden mukaan väkivalta ei ollut erityisen voi­ma­kasta tai pit­kä­kes­toista eikä äidille aiheu­tu­nut vammoja.

Näistä syistä teko arvioi­tiin koko­nai­suu­tena vähäi­seksi ja poika tuo­mit­tiin syyttäjän vaatiman pahoin­pi­te­lyn sijasta lievästä pahoin­pi­te­lystä.

Kärä­jäoi­keus huomioi ran­gais­tusta anka­roit­ta­vana seikkana sen, että kyse oli lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta. Toisaalta vastaaja oli rikoksen teh­des­sään alle 18-vuotias, minkä vuoksi ran­gais­tuk­seen sovel­let­tiin nuorta henkilöä koskevaa lie­ven­net­tyä ran­gais­tu­sas­teik­koa.

Asia käsi­tel­tiin Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa 2. hei­nä­kuuta.

Asiassa jär­jes­tet­tiin pää­kä­sit­tely, joka kesti tunnin ja 20 minuuttia. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoiteta erikseen pää­kä­sit­te­lyn päi­vä­mää­rää. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 7. elokuuta.

Mak­set­ta­vaa 180 euroa

Ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin 30 päi­vä­sak­koa. Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin kuusi euroa, joten sakkojen koko­nais­mää­räksi muodostui 180 euroa.

Todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ei asiassa syntynyt, joten vastaajaa ei määrätty kor­vaa­maan niitä.

Vas­taa­jalle mää­rät­ty­jen puo­lus­ta­jien palkkiot mak­set­tiin valtion varoista. Hänen talou­del­li­set olo­suh­teensa huomioon ottaen kus­tan­nuk­set jäivät valtion vahin­goksi eikä niitä määrätty hänen mak­set­ta­vak­seen.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 14. elokuuta ja valitus tehtävä vii­meis­tään 7. syyskuuta.