Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa mak­su­vä­li­ne­pe­tosta ja rekis­te­ri­mer­kin­tä­ri­kosta.

Rikokset tapah­tui­vat Virroilla 11.–27. hei­nä­kuuta 2022.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 42-vuo­tiaalle naiselle ran­gais­tusta

Rikok­sista epäiltiin 42-vuotiasta naista, joka oli tekojen aikaan 38-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sesta ja rekis­te­ri­mer­kin­tä­ri­kok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati naista maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Verk­ko­pank­ki­tun­nuk­set annettiin asu­mis­tu­ki­ha­ke­musta varten

Syyttäjän mukaan nainen sai toisen naisen verk­ko­pank­ki­tun­nuk­set teh­däk­seen tämän puolesta asu­mis­tu­ki­ha­ke­muk­sen Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Nainen ei kui­ten­kaan tehnyt sovittua hakemusta.

Sen sijaan hän käytti tunnuksia pika­vip­pien hake­mi­seen ja verk­ko­kaup­paos­tos­ten teke­mi­seen.

Nainen otti neljä pika­vip­piä

Toisen naisen nimissä otettiin GF Money Consumer Finance Oy:ltä 235 euron pikavippi.

Vippi.fi-pal­ve­lusta otettiin 2 000 euroa, Etua.fi-pal­ve­lusta 2 000 euroa ja Ferratum Bank Fin­lan­dilta 2 490 euroa.

Pika­vip­pien yhteis­mää­räksi tuli 6 725 euroa.

Nainen otti Resurs Bankin kautta saadun lainan suoraan omalle tililleen.

Muut pikavipit mak­set­tiin tunnusten omistajan tilille, josta nainen siirsi rahat omalle tililleen.

Verk­ko­kau­poista tilattiin tavaraa yli 6 300 eurolla

Toisen naisen nimissä tehtiin Elisa Oyj:ltä verk­ko­kaup­pa­ti­lauk­sia yhteensä 2 951,02 eurolla.

Rull.fi-sivus­tolta tilattiin 867 euron, Sotkalta 268 euron ja Inters­por­tilta 296,80 euron arvosta tuotteita.

Telialta tehtyjen tilausten arvo oli 1 252,90 euroa ja Zalan­dolta tehtyjen tilausten arvo 695,50 euroa.

Verk­ko­kaup­pa­ti­laus­ten yhtei­sarvo oli 6 331,22 euroa.

Tilatut tuotteet jäivät kateisiin.

Lainoja yri­tet­tiin hakea vielä lukuisia kertoja

Nainen käytti verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia myös lukuisiin muihin pika­vip­pi­ha­ke­muk­siin.

Vippi.fi- ja Saldo Bank -pal­ve­luissa hake­muk­sia tehtiin syytteen mukaan yhteensä 17 kertaa.

Lisäksi lainoja haettiin useita kertoja Resurs Bankin yhteis­työ­kump­pa­nei­den pal­ve­luista.

Hake­muk­set hylättiin tai niiden tekeminen jätettiin kesken.

Menet­te­lystä aiheutui tunnusten omis­ta­jalle ja rahoi­tu­syh­tiöille talou­del­li­sen vahingon vaara.

Autokin rekis­te­röi­tiin toisen nimiin

Nainen käytti verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia myös saa­dak­seen käyt­töönsä hen­ki­löau­ton.

Tun­te­mat­to­maksi jääneeltä taholta hankitun auton omis­ta­jaksi mer­kit­tiin ajo­neu­vo­lii­ken­teen tie­to­jär­jes­tel­mään tunnusten omistanut nainen.

Auton nimiinsä saanut nainen ei tiennyt han­kin­nasta eikä ollut antanut siihen suos­tu­mus­taan.

Vir­heel­li­sen rekis­te­ri­mer­kin­nän vuoksi If Vahin­ko­va­kuu­tus lähetti hänelle auton vakuu­tus­las­kut.

Laskut jäivät lopulta mak­sa­matta, ja vakuu­tu­syh­tiölle aiheutui ainakin 30 euron vahinko.

Vahingon määrä ylitti 13 000 euroa

Syyttäjän mukaan menet­te­lystä aiheutui tunnusten omis­ta­jalle ja yri­tyk­sille vähintään 13 086,22 euron talou­del­li­nen vahinko.

Lisäksi lukuisat hylätyt ja kesken jätetyt lai­na­ha­ke­muk­set aiheut­ti­vat talou­del­li­sen vahingon vaaraa.

Auton rekis­te­röi­mi­nen toisen nimiin muodosti mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sen lisäksi rekis­te­ri­mer­kin­tä­ri­kok­sen.

Nainen myönsi molemmat syytteet

Nainen myönsi mene­tel­leensä syyt­teissä kuvatulla tavalla.

Hän hyväksyi myös riko­suh­ri­mak­sun ja todis­te­lu­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mi­sen.

Nainen myönsi lähes kaikki asia­no­mis­ta­jien kor­vaus­vaa­ti­muk­set perus­teel­taan ja mää­räl­tään oikeiksi.

Tunnusten omistajan vaatiman kär­si­mys­kor­vauk­sen hän kiisti perus­teel­taan.

Määrän osalta nainen hyväksyi 400 euroa.

Tiliot­teet ja yhtiöiden tiedot tukivat tun­nus­tusta

Kärä­jäoi­keu­dessa kir­jal­li­sina todis­teina esi­tet­tiin naisten tiliot­teita ja pank­kiau­to­maat­tien tapah­tu­ma­tie­toja.

Todis­teina esi­tet­tiin myös rahoi­tu­syh­tiöi­den, teleo­pe­raat­to­rei­den, verk­ko­kaup­po­jen ja vakuu­tu­syh­tiön toi­mit­ta­mia tietoja.

Lisäksi oikeu­dessa kuultiin verk­ko­pank­ki­tun­nus­ten omistajaa.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan kir­jal­li­set todisteet ja tunnusten omistajan esi­tut­kin­ta­ker­to­mus tukivat naisen tun­nus­tusta.

Tunnusten kat­sot­tiin päätyneen naiselle vapaaeh­toi­sesti

Tunnusten omistaja esitti oikeu­dessa vaih­toeh­toi­sen tapah­tu­ma­ku­vauk­sen, jonka mukaan nainen oli saanut hänen verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sensa tietoonsa.

Kärä­jäoi­keus hylkäsi tämän vaih­toeh­toi­sen kuvauksen.

Tunnusten omistaja oli esi­tut­kin­nassa kertonut naisen pyytäneen avain­lu­ku­lis­taa hänen asun­nos­saan.

Oikeuden mukaan nainen ei olisi pystynyt kir­jau­tu­maan lukui­sille eri sivus­toille ilman verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia ja avain­lu­ku­lis­taa.

Kärä­jäoi­keus katsoi tunnusten omistajan luo­vut­ta­neen tiedot jollakin tavalla naisen käyttöön asu­mis­tu­ki­ha­ke­muk­sen tekemistä varten.

Kärä­jäoi­keus hyväksyi molemmat syytteet

Kärä­jäoi­keu­della ei ollut aihetta epäillä naisen tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta.

Naisen kat­sot­tiin syyl­lis­ty­neen mak­su­vä­li­ne­pe­tok­seen ja rekis­te­ri­mer­kin­tä­ri­kok­seen syyttäjän esit­tä­mien teon­ku­vaus­ten mukai­sesti.

Oikeuden mukaan menettely täytti myös iden­ti­teet­ti­var­kau­den tun­nus­mer­kis­tön, vaikka naiselle ei ollut esitetty siitä erillistä syytettä.

Tämän vuoksi verk­ko­pank­ki­tun­nus­ten omis­ta­jalla oli oikeus saada korvausta louk­kauk­sen aiheut­ta­masta kär­si­myk­sestä.

Teko lähenteli törkeän rikoksen rajaa

Kärä­jäoi­keus piti mak­su­vä­li­ne­pe­tosta rikok­sista vaka­vim­pana.

Teon kat­sot­tiin vahingon määrän perus­teella lähen­te­le­vän törkeän mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sen rajaa.

Oikeuden mukaan rikok­sista mää­rät­tävä nor­maa­li­ran­gais­tus olisi ollut kuusi kuukautta vankeutta.

Naisen tunnustus ja lähes kaikkien kor­vaus­vaa­ti­mus­ten hyväk­sy­mi­nen kuitenkin edistivät asian sel­vit­tä­mistä.

Tämän vuoksi ran­gais­tusta alen­net­tiin viiteen kuu­kau­teen.

Aikai­sempi rikol­li­suus johti ehdot­to­maan van­keu­teen

Naisella oli lukuisia aikai­sem­pia ehdot­to­mia van­keus­ran­gais­tuk­sia.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan hänen aikai­sempi rikol­li­suu­tensa esti van­keus­ran­gais­tuk­sen mää­rää­mi­sen ehdol­li­sena.

Arviota ei muuttanut se, että nainen kertoi saaneensa elämäänsä enemmän jär­jes­tyk­seen vankila-aikana.

Aikai­sempi Poh­jan­maan kärä­jäoi­keu­den tam­mi­kuussa 2023 antama tuomio huo­mioi­tiin ran­gais­tusta hieman alen­ta­vana seikkana.

Tunnusten omis­ta­jalle mää­rät­tiin yli 7 000 euroa

Verk­ko­pank­ki­tun­nus­ten omistaja vaati naiselta talou­del­li­sista vahin­goista yhteensä 6 516,18 euroa.

Lisäksi hän vaati 1 000 euroa kär­si­mys­kor­vausta.

Kärä­jäoi­keus hyväksyi talou­del­lista vahinkoa koskeneet vaa­ti­muk­set koko­nai­suu­des­saan.

Kär­si­mys­kor­vauk­sen määräksi arvioi­tiin 500 euroa.

Naisen on siten mak­set­tava tunnusten omis­ta­jalle vahin­gon­kor­vauk­sia yhteensä 7 016,18 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Lisäksi hänen on kor­vat­tava tunnusten omis­ta­jalle 194,50 euroa ja valtiolle 290,50 euroa tämän oikeu­den­käyn­ti­ku­luista.

Yri­tyk­sille mää­rät­tiin lähes 4 000 euroa

Nainen vel­voi­tet­tiin maksamaan Tact Finance Oy:lle yhteensä 2 378,09 euroa lai­na­pääo­masta, toimitus- ja huo­mau­tus­mak­suista, lainan korosta sekä sel­vit­te­ly­ku­luista.

Norion Bank AB:lle mää­rät­tiin 296,80 euroa vahin­gon­kor­vausta ja 150 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja.

Avarda / TF Bank AB:lle mää­rät­tiin 216,13 euroa.

Myntro Capital AG:lle nainen vel­voi­tet­tiin maksamaan yhteensä 1 065,28 euroa pääomasta, mak­su­muis­tu­tuk­sista, luot­to­ko­rosta ja perin­tä­ku­luista.

Kor­vauk­sille mää­rät­tiin mak­set­ta­vaksi myös vii­väs­tys­kor­koa.

Elisa Oyj:tä koskenut kor­vaus­vaa­ti­mus hylättiin, koska vaatimus oli pääl­lek­käi­nen tunnusten omis­ta­jalle mää­rät­ty­jen kor­vaus­ten kanssa.

Nainen tuo­mit­tiin ehdot­to­maan van­keu­teen

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 42-vuotiaan naisen mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sesta ja rekis­te­ri­mer­kin­tä­ri­kok­sesta yhteiseen viiden kuukauden ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Lisäksi nainen mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 25 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Naisen puo­lus­ta­jan 1 167,15 euron palkkio mak­set­tiin valtion varoista, ja kustannus jäi valtion vahin­goksi.