Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on kerännyt ennakkotietoja, joiden mukaan helmikuussa hukkui viisi ihmistä. Kaksi hukkumisista tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena, yksi veteen putoamisen seurauksena ja kahdessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.
SUH:n tilastojen mukaan tammi-helmikuussa Suomessa on hukkunut yhteensä yhdeksän ihmistä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että petollisten kevätjäiden aika on alkanut varsinkin Etelä-Suomessa. Jäällä liikkuminen vaatii nyt erityistä tarkkaavaisuutta.
SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen muistuttaa, että talvi on ollut Suomessa poikkeuksellinen lämpötilojen vaihtelun vuoksi. Vaaranpaikkoja ovat aiheuttaneet erityisesti uveavannot.
– Nyt mennään kohti petollisia kevätjäitä ja maaliskuun alku on jo osoittanut jäätilanteen vaarallisuuden. Läheltä piti -tilanteita on sattunut useita. Jäällä liikkujien on syytä varautua siihen, että jää voi pettää alta. Parhaat varautumiskeinot ovat vähintään kaveri, kaulalla roikkuvat naskalit ja köysi.
Suomessa jäiden paksuus on vaihdellut alueittain merkittävästi. Etelä-Suomessa jäätä ei juurikaan enää ole, kun taas esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin havaintopaikoilla jään paksuus voi olla jopa 40–69 senttimetriä.
Hiltunen sanoo, että jään kantavuuden arviointi on hankalaa ja virhearvioinnin voi tehdä kuka vaan. Yleisesti luullaan, että jään pinta on yhtä paksu kaikkialta – ei se ole. Kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita saattaa olla vaikea havaita. Kevätaurinko tekee jään arvioinnista entistä hankalampaa.
– Kevätjään viekkaus piilee siinä, että sen kantavuus voi heiketä todella nopeasti, päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Keväällä ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään tapauksessa kannata lähteä.
Keskimäärin 18 ihmistä hukkuu jäihin vajoamisen seurauksena Suomessa.
SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena, joista 87 % on miehiä. Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä, ja kolmasosa tapauksista sijoittuu Itä-Suomeen. Huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.
Helmikuun hukkumiskuolemista kolme tapahtui Länsi- ja Sisä-Suomessa, yksi Lounais-Suomessa ja yksi Etelä-Suomessa. Tämän vuoden hukkuneista kolme on ollut miehiä, kaksi naisia ja neljässä tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna helmikuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan yksi ihminen.
SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.
Turvallisen jäällä liikkumisen muistilista:
- Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
- Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
- Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät ja sulaa Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.
- Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
- Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.