Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus ratkaisi peto­sa­sian, jossa nainen sai perus­tee­tonta toi­meen­tu­lo­tu­kea jätet­tyään ilmoit­ta­matta pank­ki­ti­lejä ja tuloja Kelalle. Tuki mak­set­tiin Lem­pää­lässä syyskuun 2020 ja toukokuun 2021 väliseltä ajalta.

Nykyisin 38-vuotias nainen ei ollut ilmoit­ta­nut kaikkia omia ja puo­li­sonsa tilejä eikä niille mak­set­tuja tuessa huomioon otettavia tuloja. Hän myönsi tapah­tu­mat ja liikaa maksetun tuen määrän, mutta kiisti petoksen tahal­li­suu­den.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Hake­muk­sia täy­tet­tiin sosiaa­li­työn­te­ki­jän neuvoilla

Syyttäjän mukaan nainen oli antanut talou­del­li­sesta tilan­tees­taan vir­heel­li­set tiedot ja ereh­dyt­tä­nyt Kelaa maksamaan hänelle liikaa perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea.

Nainen kertoi jät­tä­neensä S-Pankin tilit ilmoit­ta­matta tie­tä­mät­tö­myyt­tään, koke­mat­to­muut­taan ja osaa­mat­to­muut­taan. Hän oli täyttänyt hake­muk­sia sosiaa­li­työn­te­ki­jän neuvojen ohjaamana eikä katsonut tehneensä tahallaan väärin.

Kärä­jäoi­keus piti sel­vi­tet­tynä, että naisen puut­teel­li­nen kie­li­taito oli vai­keut­ta­nut hake­mus­ten ja päätösten ymmär­tä­mistä. Nainen hyväksyi Kelan kor­vaus­vaa­ti­muk­sen, vaikka kiisti rikoksen.

Tilille oli tullut rahaa myös ulko­puo­li­silta

Oikeus arvioi toi­meen­tu­lo­tu­ki­ha­ke­muk­sia ja -päätöksiä, tiliot­teita sekä tuen oikai­su­pää­töstä. Hake­muk­sissa kysyttiin muista tuloista, ja myös lahjat tai avus­tuk­set oli mainittu erikseen ilmoi­tet­ta­vina tuloina. Pää­tök­sissä puo­les­taan ker­rot­tiin vel­vol­li­suu­desta toimittaa kaikkien tilien tiliot­teet.

Ilmoit­ta­mat­to­mia tuloja oli useina kuu­kau­sina yli tuhat euroa. Nainen esitti siir­tä­neensä varoja OP:n tililtä S-Pankkiin saa­dak­seen ostok­sis­taan bonuksia.

Kärä­jäoi­keus ei kui­ten­kaan pitänyt mah­dol­li­sia tilien välisiä siirtoja rat­kai­se­vina. Liikaa maksetun tuen määrä oli riidaton, ja tiliot­teilla näkyi huo­mat­ta­via siirtoja myös ulko­puo­li­silta hen­ki­löiltä. Niitäkään ei ollut ilmoi­tettu.

Oikeuden mukaan naisen oli täytynyt pitää varsin toden­nä­köi­senä, että saaduilla varoilla oli mer­ki­tystä tukeen. Epä­sel­vyyk­siä olisi voinut selvittää sosiaa­li­työn­te­ki­jän avulla. Nainen ei oman ker­to­muk­sensa perus­teella ollut tehnyt näin avattuaan S-Pankin tilin.

Petok­sesta sakot ja perus­teet­to­man tuen kor­vaa­mi­nen

Kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen petok­sesta 60 päi­vä­sak­koon. Kuuden euron päi­vä­sa­koista kertyi mak­set­ta­vaksi 360 euroa. Lisäksi hänelle mää­rät­tiin 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Kelalle nainen vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan perus­teet­to­masti maksettu 4 629,03 euron toi­meen­tu­lo­tuki.

Ran­gais­tusta arvioi­des­saan oikeus huomioi vahingon määrän ja teosta kuluneen ajan sekä vähäi­sessä määrin naisen puut­teel­li­sen kieli- ja yhteis­kun­ta­tun­te­muk­sen. Naisella ei ollut aikai­sem­paa rikol­li­suutta.