Toimintakuntoinen kynäpistooli, patruunoita ja marihuanaa löytyi miehen hallusta Kuopiossa

Syyttäjän mukaan mies piti luvattomasti hallussaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua yhdeksän millimetrin patruunoille valmistettua kynäpistoolia, jossa oli lasertähtäin.

Pohjois-Savon kärä­jäoi­keus käsitteli 19. elokuuta 2026 törkeää ampuma-ase­ri­kosta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kosta, joiden epäiltiin tapah­tu­neen Kuopiossa 24. mar­ras­kuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion 19. elokuuta 2026.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta

Rikok­sista epäiltiin 20-vuotiasta miestä. Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta törkeästä ampuma-ase­ri­kok­sesta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista suo­rit­ta­maan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun. Syyttäjä vaati myös aseen ja pat­ruu­noi­den tuo­mit­se­mista valtiolle mene­te­tyiksi sekä niitä koskevan taka­va­ri­kon pitämistä voimassa.

Syyttäjän mukaan mies piti kynä­pis­too­lia hal­lus­saan jul­ki­sella paikalla

Syyttäjän mukaan mies piti luvat­to­masti hal­lus­saan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naa­mioi­tua yhdeksän mil­li­met­rin pat­ruu­noille val­mis­tet­tua kynä­pis­too­lia, jossa oli laser­täh­täin.

Miehen hallussa oli myös kynä­pis­too­liin sovel­tu­neita pauk­ku­pat­ruu­noita sekä teräs- ja kumi­kuu­lia. Ase todettiin koeam­mun­nassa toi­min­ta­kun­toi­seksi sekä luoti- että pauk­ku­pat­ruu­nalla.

Kynä­pis­tooli ja patruunat taka­va­ri­koi­tiin miehen hallusta yleisellä tiellä olleesta ajo­neu­vosta.

Syyttäjä katsoi, että rikoksen kohteena oli erityisen vaa­ral­li­nen ampuma-ase. Syyttäjän mukaan tekoa oli pidettävä koko­nai­suu­tena törkeänä, koska toi­min­ta­kun­toista kynä­pis­too­lia ja siihen sopineita pat­ruu­noita pidettiin hallussa jul­ki­sella paikalla.

Miehen hallussa oli lisäksi omaa käyttöä varten 4,61 grammaa THC-posi­tii­vista mari­hua­naa.

Mies kiisti rikoksen törkeän teko­muo­don

Mies myönsi pitä­neensä hal­lus­saan syyt­teessä tar­koi­tet­tua kynä­pis­too­lia ja seitsemää siihen sovel­tu­nutta pauk­ku­pat­ruu­naa. Hän myönsi myös pitä­neensä hal­lus­saan teräs- ja kumi­kuu­lia, mutta hänen mukaansa ne eivät sovel­tu­neet kyseiseen aseeseen.

Mies kiisti, että kynä­pis­tooli olisi ollut naamioitu muuksi esineeksi tai että kyseessä olisi ollut erityisen vaa­ral­li­nen ampuma-ase. Hänen mukaansa ase oli pin­ta­kä­sit­te­le­mä­tön eikä sitä ollut naamioitu millään tavalla.

Mies katsoi, ettei teko ollut myöskään koko­nai­suu­tena törkeä. Hän perusteli kantaansa sillä, että kynä­pis­tooli oli ker­ta­lau­keava ja sen lataa­mi­nen uudelleen vaati muun muassa piipun irrot­ta­mista. Hänellä ei myöskään ollut hal­lus­saan muita aseeseen sopivia pat­ruu­noita kuin pauk­ku­pat­ruu­noita.

Huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sen mies myönsi. Hän ei vas­tus­ta­nut riko­suh­ri­mak­sua, aseen ja pat­ruu­noi­den menet­tä­mistä valtiolle tai taka­va­ri­kon pitämistä voimassa.

Kynä­pis­tooli oli naamioitu ampuma-aseeksi

Kärä­jäoi­keus katsoi valo­ku­vien ja ampuma-ase­tut­ki­muk­sen perus­teella, että kynä­pis­tooli oli muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitu erityisen vaa­ral­li­nen ampuma-ase.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan aseen naa­mioin­ti­tar­koi­tuk­sella ei ollut rat­kai­se­vaa mer­ki­tystä. Arvio perustui siihen, voitiinko asetta ulko­muo­tonsa perus­teella pitää muuna esineenä kuin ampuma-aseena.

Kynä­pis­tooli ei muis­tut­ta­nut taval­lista ampuma-asetta, eikä siihen ollut tehty muita ampuma-aseille tun­nu­so­mai­sia mer­kin­töjä. Aseen ulko­muo­don ja siihen kiin­ni­te­tyn laser­täh­täi­men perus­teella sitä voitiin erehtyä pitämään muuna esineenä kuin ampuma-aseena.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies tiesi pitävänsä hal­lus­saan kyseistä ampuma-asetta. Aseen ulkonäkö ja mer­kin­nöistä tehdyt joh­to­pää­tök­set olivat hänen havait­ta­vis­saan, joten hän oli mene­tel­lyt tahal­li­sesti.

Kärä­jäoi­keus ei kui­ten­kaan pitänyt ampuma-ase­ri­kosta koko­nai­suu­tena törkeänä. Oikeus huomioi, että kyseessä oli itse tehty ”tussari”, jonka vaa­ral­li­suus ja käyttö eivät vas­tan­neet tava­no­mai­sesti val­mis­tet­tua ampuma-asetta tai sar­ja­tu­lia­setta. Miehellä ei myöskään ollut hal­lus­saan aseeseen sovel­tu­neita luo­ti­pat­ruu­noita.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen ampuma-ase­ri­kok­seen. Huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sen syyk­si­lu­ke­mi­nen perustui miehen tun­nus­tuk­seen.

Miehelle mää­rät­tiin ehdol­lista vankeutta ja valvontaa

Pohjois-Savon kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen ampuma-ase­ri­kok­sesta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta yhteiseen 60 päivän ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen. Koeaika päättyy 19. elokuuta 2028.

Lisäksi mies mää­rät­tiin val­von­taan yhdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuu­kau­deksi rikosten uusi­mis­ris­kin vuoksi.

Mies mää­rät­tiin menet­tä­mään valtiolle hal­lus­saan pitämänsä kynä­pis­tooli laser­täh­täi­mi­neen, patruunat sekä kuulat. Omai­suutta koskeva taka­va­rikko mää­rät­tiin pidet­tä­väksi voimassa menet­tä­mis­seu­raa­muk­sen täy­tän­töön­pa­noon tai asiasta toisin mää­rää­mi­seen saakka.

Mies mää­rät­tiin suo­rit­ta­maan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu. Hänelle ei määrätty muita kor­vaus­vel­vol­li­suuk­sia.

Tuomioon sai ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 26. elokuuta 2026 asti.

Etusivulla nyt







Tilanneuutiset



Rikosuutiset