Kymen­laak­son kärä­jäoi­keus ratkaisi Haminassa sat­tu­nutta vakavaa sor­vi­ta­pa­tur­maa koskeneen riko­sa­sian. Työn­te­ki­jän käsi joutui pyörivän koneen mukaan, kun hän hioi metal­li­tan­koa pitämällä hio­ma­nau­hasta kiinni käsin. Vaa­ral­li­sen työtavan kielto selvisi työn­te­ki­jän pereh­dyt­tä­jäl­le­kin vasta onnet­to­muu­den jälkeen.

Tapaturma sattui metal­lia­lan yri­tyk­sessä 18. kesäkuuta 2024. Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa syyskuun lop­pu­puo­lella. Vas­taa­jina olivat yrityksen nykyisin 58-vuotias toi­mi­tus­joh­taja ja 53-vuotias työn­joh­taja sekä yhtiö.

Hio­ma­nauha ja käsine tart­tui­vat pyörivään koneeseen

Syyttäjä vaati miehille ran­gais­tusta työ­tur­val­li­suus­ri­kok­sesta ja vam­man­tuot­ta­muk­sesta. Työn­te­kijä oli hionut sorviin kiin­ni­tet­tyä pyörivää metal­li­tan­koa ilman hio­ma­nau­han pidintä. Nauha ja käsine tart­tui­vat tankoon tai sorvin pakkaan, minkä seu­rauk­sena käsi vetäytyi pyö­ri­mis­liik­kee­seen.

Työn­te­ki­jälle aiheutui muun muassa aivovamma, aivo­ve­ren­vuo­toa, useita pään alueen murtumia, kyy­när­var­ren murtuma, her­mo­vam­moja ja syviä haavoja. Kasvoihin ja käteen jäi arpia, ja peukalon kärki jou­dut­tiin ampu­toi­maan. Vammoista ei ollut oikeu­dessa eri­mie­li­syyttä.

Sorvin pakan­suo­jan raja­kat­kai­sin oli lisäksi ohitettu nip­pu­si­teellä. Konetta oli käytetty tällä tavalla ainakin vuodesta 2018, joten sorvi toimi myös ilman suojaa. Molempien esi­mies­ten vastuulla oli ollut valvoa koneiden tur­va­lait­tei­den pai­kal­laa­no­loa ja toi­min­ta­kun­toa.

Työn­joh­ta­ja­kaan ei tiennyt kiellosta

Työn­joh­taja myönsi työ­tur­val­li­suus­ri­kok­sen. Toi­mi­tus­joh­taja myönsi syytteen osittain, mutta kiisti työn­te­ki­jän opas­ta­mi­sen lai­min­lyön­nin. Molemmat kiistivät vam­man­tuot­ta­muk­sen ja katsoivat, ettei pakan­suo­jan ohit­ta­mi­nen ollut aiheut­ta­nut onnet­to­muutta.

Työn­te­kijä oli työs­ken­nel­lyt koneis­ta­jana 20 vuotta, ollut sen jälkeen yli 15 vuotta toisella alalla ja palannut metal­lia­lalle noin kymmenen kuukautta ennen tapa­tur­maa. Hän oli oppinut käsin hiomisen ammat­ti­kou­lussa eikä muistanut työtavan vaa­ral­li­suutta käsi­tel­lyn pereh­dy­tyk­sessä.

Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton tar­kas­tus­ker­to­muk­sen mukaan työn­joh­ta­ja­kaan ei tiennyt käsin hiomisen olevan kiel­let­tyä. Työn­te­ki­jän pereh­dyt­tä­nyt toinen työn­te­kijä kertoi saaneensa tietää kiellosta vasta tapa­tur­man jälkeen.

Toi­mi­tus­joh­taja ei osannut sanoa, oliko käsin hiomista käsitelty pereh­dy­tyk­sessä tai oliko hän itse kieltänyt sen. Hän vetosi sano­neensa, ettei töitä tehdä kik­kai­le­malla ja tar­vit­ta­vat työkalut hankitaan. Kärä­jäoi­keu­den mukaan pereh­dy­tys oli jäänyt puut­teel­li­seksi.

Tur­va­lait­teen ohit­ta­mi­sen vai­ku­tusta ei näytetty

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei ollut näytetty onnet­to­muu­den estyneen, jos raja­kat­kai­sinta ei olisi ohitettu. Myöskään väit­teelle pakan­suo­jan pään vammoja lie­ven­tä­västä vai­ku­tuk­sesta ei saatu riittävää näyttöä.

Työn­joh­ta­jan vam­man­tuot­ta­mus­syyte hylättiin, koska hänen vas­tuul­leen luettiin vain tur­va­lait­tei­den valvonnan lai­min­lyönti. Toi­mi­tus­joh­ta­jan kohdalla oikeus katsoi puut­teel­li­sen opas­tuk­sen johtaneen vaa­ral­li­seen työs­ken­te­lyyn ja tapa­tur­maan.

Yhtiö oli katsonut työn­te­ki­jän valinneen tie­toi­sesti väärän työtavan. Oikeuden mukaan työn­te­ki­jän omaa myö­tä­vai­ku­tusta vahinkoon ei kui­ten­kaan näytetty, joten korvausta ei alennettu.

Esi­mie­hille sakot, yhtiölle kor­vaus­vel­vol­li­suus

Toi­mi­tus­joh­taja tuo­mit­tiin työ­tur­val­li­suus­ri­kok­sesta ja vam­man­tuot­ta­muk­sesta 30 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon määrä oli 88 euroa, joten mak­set­ta­vaa tuli 2 640 euroa. Työn­joh­taja sai työ­tur­val­li­suus­ri­kok­sesta 15 päi­vä­sak­koa, joiden 45 euron yksik­kö­mää­rällä sakko oli 675 euroa. Kum­mal­le­kin mää­rät­tiin lisäksi 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Yhtiö vel­voi­tet­tiin maksamaan työn­te­ki­jälle 10 600 euroa kos­meet­ti­sesta haitasta. Syyttäjän vaatima yhtei­sö­sakko jätettiin tuo­mit­se­matta. Oikeus piti sitä koh­tuut­to­mana, koska toi­mi­tus­joh­taja omisti suurimman osan yri­tyk­sestä ja sakko koh­dis­tuisi käy­tän­nössä häneen jo muiden seu­raa­mus­ten lisäksi. Myös yhtiölle vaadittu riko­suh­ri­maksu hylättiin.