Väärä valtakirja ja toisen passi eivät tuoneet 9 999 euroa Hämeessä - Tilinomistaja ehti varoittaa pankkia

Tilannemedia

Nostoyrityksen lisäksi Kanta-Hämeen käräjäoikeus käsitteli saman miehen huumeisiin ja ajo-oikeuden puuttumiseen liittyneitä ajomatkoja, starttipistoolin hallussapitoa ja sähkölamautinta. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan petoksen yrityksestä, väärennyksestä, kolmesta huumausaineen käyttörikoksesta, kolmesta rattijuopumuksesta, neljästä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, ampuma-aserikoksesta ja vaarallisen esineen hallussapidosta yhteiseen kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Pank­kia­siointi pysähtyi Hämeen­lin­nassa siihen, että tili­no­mis­taja oli jo varoit­ta­nut pankkia tun­nus­tensa olevan väärissä käsissä. Nykyisin 32-vuotias mies yritti nostaa toisen tililtä 9 999 euroa käyt­tä­mällä toisen henkilön passia ja vää­ren­net­tyä val­ta­kir­jaa.

Elokuussa 2025 tehdyn nos­toy­ri­tyk­sen lisäksi Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus käsitteli saman vastaajan huu­mei­siin ja ajo-oikeuden puut­tu­mi­seen liit­ty­neitä ajo­mat­koja, start­ti­pis­too­lin hal­lus­sa­pi­toa ja säh­kö­la­mau­tinta.

Rahoja ei luo­vu­tettu pankissa

Syyttäjän mukaan vastaaja esiintyi pankissa passiin merkityn miehen nimellä. Val­ta­kir­jalla tämä henkilö olisi saanut nostaa tili­no­mis­ta­jan varoja. Asiakirja oli laadittu väärin tili­no­mis­ta­jan nimissä. Vastaaja tunnusti nos­toy­ri­tyk­sen ja vää­ren­nyk­sen.

Rahoja ei luo­vu­tettu, koska pankki oli saanut tili­no­mis­ta­jan varoi­tuk­sen jo ennen vastaajan saa­pu­mista. Menettely luettiin petoksen yri­tyk­seksi ja vää­ren­nyk­seksi.

Kolme huumeajoa ja neljä ajoa ilman ajo-oikeutta

Vastaaja ajoi huu­mau­sai­neita käy­tet­tyään Forssassa mar­ras­kuussa 2025 sekä Hämeen­lin­nassa jou­lu­kuussa 2025 ja tam­mi­kuussa. Ajo­ker­roista luettiin kolme rat­ti­juo­pu­musta, ja niihin liit­ty­neestä huu­mau­sai­nei­den käytöstä kolme huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kosta. Tammikuun käyt­tö­ri­kok­seen sisältyi myös 0,4 gramman alfa-PVP-erän pitäminen omaa käyttöä varten.

Kaikki kolme ajokertaa sekä erillinen paket­tiau­ton kul­jet­ta­mi­nen jou­lu­kuussa 2025 tapah­tui­vat ilman vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta. Näistä luettiin neljä kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mista oikeu­detta.

Vastaaja myönsi huu­mau­sai­nei­siin liittyviä tekoja, mutta vetosi eräiden lää­keai­nei­den osalta resep­tei­hin. Kärä­jäoi­keus piti väitettä epäus­kot­ta­vana, koska reseptejä ei esitetty esi­tut­kin­nassa eikä oikeu­dessa.

Start­ti­pis­too­lin luvan­va­rai­suus olisi pitänyt selvittää

Poliisi löysi tam­mi­kuussa vastaajan kul­jet­ta­masta paket­tiau­tosta start­ti­pis­too­lin. Vastaaja myönsi aseen löy­ty­mi­sen, mutta kiisti ampuma-ase­ri­kok­sen. Hän kertoi luul­leensa, ettei pistooli edel­lyt­tä­nyt lupaa, ja hake­neensa lupaa tapah­tu­man jälkeen.

Kärä­jäoi­keus katsoi aseen luvan­va­rai­suu­den sel­vit­tä­mi­sen kuuluneen vastaajan vastuulle. Hänet todettiin syyl­li­seksi ampuma-ase­ri­kok­seen. Lisäksi hänen syykseen luettiin vaa­ral­li­sen esineen hal­lus­sa­pito jou­lu­kuussa 2025: autossa yleisellä paikalla oli säh­kö­la­mau­tin.

Nel­jäs­tä­toista rikok­sesta kahdeksan kuukautta ehdotonta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi vastaajan petoksen yri­tyk­sestä, vää­ren­nyk­sestä, kolmesta huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta, kolmesta rat­ti­juo­pu­muk­sesta, neljästä kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta, ampuma-ase­ri­kok­sesta ja vaa­ral­li­sen esineen hal­lus­sa­pi­dosta yhteiseen kahdeksan kuukauden ehdot­to­maan van­keu­teen.

Aiempi saman­kal­tai­nen rikol­li­suus kovensi osaa huu­mei­siin ja ajo-oikeuden puut­tu­mi­seen liit­ty­neistä teoista. Kaksi aikai­sem­paa van­keus­ran­gais­tusta puo­les­taan alensi yhteistä seu­raa­musta, koska asioita olisi voitu käsitellä yhdessä. Aiemman rikol­li­suu­den vuoksi ehdol­li­nen vankeus, yhdys­kun­ta­pal­velu tai val­von­ta­ran­gais­tus eivät tulleet kyseeseen.

Start­ti­pis­tooli tuo­mit­tiin valtiolle mene­te­tyksi. Sen taka­va­rikko pidetään voimassa menet­tä­mis­seu­raa­muk­sen täy­tän­töön­pa­noon tai toiseen pää­tök­seen asti. Lisäksi vastaajan on mak­set­tava 120 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vat­tava 144, 113 ja 160 euron päih­de­tut­ki­mus­ku­lut, yhteensä 417 euroa. Hänen avus­ta­jansa 1 054,20 euron palkkio jää valtion mak­set­ta­vaksi.

Vastaaja on ilmoit­ta­nut tyy­ty­mät­tö­myyttä koko tuomioon. Tuomio ei ole lain­voi­mai­nen.

Etusivulla nyt

Tilanneuutiset

Rikosuutiset