TikTok-lähetyksissä puhuttiin kaverin pahoinpitelystä samalla, kun tämän kasvoilla näkyi verta ja vammoja. Oikeudessa uhri kertoi puheiden olleen katsojille tehtyä viihdettä. Pietarsaaressa tapahtunutta väkivaltaa arvioinut Pohjanmaan käräjäoikeus ei uskonut selitystä.
Nykyisin 49-vuotiaan miehen katsottiin viiltäneen miespuolista kaveriaan teräaseella kasvoihin ja lyöneen tätä useita kertoja nyrkillä. Samassa asunnossa vastaaja oli myös läpsäissyt entistä puolisoaan, naista, kasvoihin. Ensimmäinen teko arvioitiin törkeäksi pahoinpitelyksi ja jälkimmäinen syytteestä poiketen lieväksi pahoinpitelyksi.
Tilannemedian tietojen mukaan miehellä on raskas rikoshistoria, jossa hän on mm. surmannut ihmisen 90-luvun loppupuolella. Hänet tuomittiin käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeusrangaistukseen, mutta elinkautistuomio aleni Vaasan hovioikeudessa kahdeksitoista vuotta vankeutta. Mies sai tuolloin tuomion kolmesta pahoinpitelystä ja murhasta. Hovioikeus katsoi päätöksessään miehen olleen rikokset tehdessään täyttä ymmärrystä vailla, kuten lausunnossa miehen mielentilasta oli todettu.
Livelähetyksen katsoja soitti hätäkeskukseen
Tapahtumat sijoittuivat entisen puolison asuntoon maaliskuun alussa 2025. Kaveriin kohdistuneen väkivallan tarkkaa ajankohtaa ei saatu selville, vaan tekoaika jäi 2.–4. maaliskuuta ulottuvalle jaksolle. Naiseen kohdistunut teko tapahtui 4. maaliskuuta.
Oikeudelle esitettiin neljä videotallennetta. Kolme oli vastaajan TikTok-livelähetyksiä ja yksi uhrin oma lähetys. Videoilla osapuolet joivat olutta ja puhuivat tapahtumista päihtyneinä. Uhrin kasvot olivat turvonneet, ja niissä näkyi verta vuotaneita haavoja.
Vastaaja kertoi lähetyksessä lyöneensä parasta kaveriaan tämän suunsoiton vuoksi. Uhri puolestaan kuvasi vastaajan istuneen hänen päällään ja lyöneen toistuvasti. Hän kertoi käsien olleen kiinni ja puolustautumisen mahdotonta. Samalla hän pyrki lieventämään tapahtunutta kertomalla osapuolten sopineen asian.
Katsojat arvostelivat väkivaltaa ja ilmaisivat huolensa uhrin kunnosta. Livelähetystä seurannut henkilö soitti hätäkeskukseen. Yhdellä tallenteella kuului myös naisen pyyntö: ”älä lyö mua enää”.
Vastaaja kiisti ja uhri kertoi kaatuneensa portaissa
Vastaaja kiisti molemmat syytteet ja vetosi muistikuviensa puuttumiseen. Hän katsoi runsaan alkoholinkäytön voineen vääristää asianomistajien muistikuvia. Vammat olivat puolustuksen mukaan joko itse aiheutettuja tai syntyneet muulla tavoin. Myös ensimmäisen teon törkeys kiistettiin.
Vastaaja ei halunnut tulla oikeudessa kuulluksi. Esitutkinnassa hän oli ensin kiistänyt pahoinpidelleensä ketään ja myös sen, mitä hänen kerrottiin sanoneen videoilla. Seuraavassa kuulustelussa hän oli kuitenkin arvioinut syyllistyneensä kaveriaan kohtaan varmaankin pahoinpitelyyn. Entisen puolison pahoinpitelyn hän kiisti edelleen.
Miespuolinen uhri kertoi oikeudessa loukanneensa kasvonsa kaatuessaan asunnon portaissa jo ennen vastaajan saapumista. Hän kuvasi TikTok-puheita katsojien hankkimiseksi tehdyksi showksi ja kiisti vastaajan pahoinpidelleen häntä.
Entinen puoliso halusi aluksi kieltäytyä todistamasta lähisuhteeseen vedoten. Oikeus katsoi kieltäytymisoikeuden murtamiselle olevan perusteet ja salli esitutkintakertomuksen käyttämisen. Nainen halusi tämän jälkeen myös itse kertoa tapahtumista. Kummallakaan asianomistajalla ei ollut rikokseen perustuvia vaatimuksia, joten heitä kuultiin todistajan asemassa.
Puukosta ei löytynyt ihmisverta, mutta muu näyttö tuki viiltämistä
Poliisi kuvasi uhrin vammat, verisen vaatetuksen ja asunnossa olleet verijäljet. Sohvan vieressä oli verinen pyyhe. Nainen oli kertonut löytäneensä uhrin sohvalta kasvot veressä ja siirtäneensä sohvalla olleen puukon keittiön laatikkoon. Hän osoitti puukon poliisille.
Nainen ei ollut nähnyt teräaseen käyttöä. Hän kertoi kuitenkin vastaajan sanoneen viiltäneensä uhria puukolla ja vahvisti oikeudessa kertomansa tältä osin. Puukosta ei teknisessä tutkinnassa osoitettu ihmisverta. Oikeuden mukaan tämä ei sulkenut pois käyttöä, koska veri olisi voitu puhdistaa pois. Oikeus ei todennut puhdistamista tapahtuneeksi.
Uhri oli päivystyksessä kertonut kaatumisesta ja tappelusta ja kiistänyt veitsellä pahoinpitelyn. Hän poistui ennen lääkärin tutkimusta. Kuvien perusteella laaditussa lääkärinlausunnossa vammojen arvioitiin voineen syntyä pahoinpitelystä ja otsan haavan mahdollisesti teräaseella viiltämällä.
Oikeus piti uhrin myöhempää kaatumisselitystä epäuskottavana. Kukaan ei ollut nähnyt kaatumista, eikä kertomus saanut tukea muusta näytöstä. Videoilla kerrotut tapahtumat puhuivat sitä vastaan. Oikeus arvioi uhrin pyrkineen suojelemaan kaveriaan raskauttavilta tiedoilta.
Tallenteissa ei oikeuden mukaan ollut viitteitä keksitystä viihteestä tai katsojien tarkoituksellisesta provosoimisesta. Oikeus arvioi päihtymyksen merkityksen, mutta piti näyttöä kokonaisuutena luotettavana.
Väkivalta oli yksipuolista, naisen läpsäisy arvioitiin lieväksi
Oikeus katsoi näytetyksi teräaseella viiltämisen ja useat nyrkiniskut kasvoihin. Puukolla tai veitsellä lyömistä ei sen sijaan näytetty. Uhrin katsottiin olleen vastaajan alla kykenemättä suojaamaan itseään. Vastaajalle ei ollut osoitettu aiheutuneen vammoja, ja väkivaltaa pidettiin yksipuolisena. Teräaseen käyttö ja olosuhteet tekivät teosta kokonaisuutena törkeän.
Nainen oli kertonut poliisille ensin nyrkiniskusta ja kuulustelussa kämmenellä läpsäisystä. Oikeudessa hän kuvasi tapahtuman enää sivuun työntämiseksi, jolla vastaaja oli pyrkinyt estämään livelähetyksen häiritsemistä. Oikeus ei uskonut tätä lieventynyttä kertomusta. Tallenteella kuulunut pyyntö olla lyömättä enää tuki lyömistä eikä työntämistä. Näytetyksi jäi kädellä kasvoihin läpsäisy, joka luettiin syyksi lievänä pahoinpitelynä.
Kahdesta pahoinpitelystä vuosi ehdotonta
Vastaaja tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä ja lievästä pahoinpitelystä yhteiseen yhden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Rangaistuksesta vähennetään vapaudenmenetysaika 4.–6. maaliskuuta 2025.
Aikaisempi seitsemän kuukauden vankeusrangaistus alensi nyt määrättävää seuraamusta, koska teot olisivat voineet tulla käsiteltäviksi yhdessä. Ehdottomuutta perusteltiin vakavan pahoinpitelyn laadulla ja erityisesti vastaajan aikaisemmalla rikollisuudella. Oikeus huomioi myös päähän kohdistuneen yksipuolisen väkivallan ja sen, ettei vastaaja ollut osoittanut huolta uhrista. Entiseen puolisoon kohdistuminen lisäsi toisen teon moitittavuutta, mutta lievän pahoinpitelyn vaikutus yhteiseen rangaistukseen jäi vähäiseksi.
Vastaajan on maksettava valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja 154 euroa todistelukustannuksia. Jälkimmäinen summa koostuu uhrille valtion varoista maksetuista 100 euron matkakuluista ja 54 euron päivärahasta. Uhrin lisäksi vaatimat 50 euron majoituskulut hylättiin, koska tarpeesta tai toteutuneista kuluista ei esitetty riittävää selvitystä.
Vastaajan puolustajalle maksetaan valtion varoista yhteensä 2 155,59 euroa: palkkiota 1 670,40 euroa, matkakuluja 47,20 euroa ja arvonlisäveroa 437,99 euroa. Kulut jäävät valtiolle vastaajan taloudellisten olojen perusteella. Asianomistajille ei määrätty vahingonkorvauksia, sillä he eivät niitä vaatineet.





