Sata­kun­nan kärä­jäoi­keus ratkaisi avus­tus­pe­tosta koskeneen asian, jossa vil­je­li­jän epäiltiin hakeneen maa­ta­lous­tu­kia vil­je­ly­kel­vot­to­mille lohkoille Karviassa. Oikeuden mukaan tuki­ha­ke­muk­sessa oli vir­heel­li­siä tietoja, mutta tahal­li­nen petos jäi näyt­tä­mättä.

Nykyisin 28-vuotias mies oli vuok­ran­nut suuren peltoalan vain muutamia viikkoja ennen kesän 2023 tuki­ha­ke­musta. Seu­raa­vana keväänä tehdyssä tar­kas­tuk­sessa osa viher­ke­san­tona ilmoi­te­tusta alasta todettiin pysyvästi vil­je­le­mät­tö­mäksi.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion syyskuun lop­pu­puo­lella.

Tuki­ha­ke­mus koski myös pajut­tu­nutta entistä tur­ve­suota

Syyttäjän mukaan mies oli ilmoit­ta­nut 18 lohkolta yhteensä 54,55 hehtaaria viher­ke­san­toa, vaikka alueet eivät täyt­tä­neet tuen edel­ly­tyk­siä. Osa alasta oli pajut­tu­nutta entistä tur­ve­suota.

Hake­muk­sen perus­teella tavoi­tel­lun perus­teet­to­man tuen koko­nais­mää­räksi ilmoi­tet­tiin 8 661,99 euroa. Summa koostui perus­tu­lo­tuesta ja eko­jär­jes­tel­mä­tuesta. Koko summaa ei kui­ten­kaan ollut maksettu vil­je­li­jälle, vaan hän oli saanut osan perus­tu­lo­tuesta.

Mies kiisti avus­tus­pe­tok­sen. Hän kertoi luot­ta­neensa vuok­raa­miensa lohkojen aikai­sem­paan tuki­kel­poi­suu­teen ja siihen, että kokenut vuok­ra­nan­taja oli hakenut niille tukia jo aiemmin.

Sama ammat­ti­lai­nen oli laatinut aiem­mat­kin hake­muk­set

Mies oli vuok­ran­nut keväällä 2023 yhteensä 146,69 hehtaaria. Noin puolet alasta oli entistä tur­ve­suota. Hän ei ker­to­mansa mukaan tuntenut kaikkien lohkojen kuntoa tuki­ha­ke­musta teh­des­sään.

Hake­muk­sen laa­ti­mi­sessa käy­tet­tiin samaa ammat­ti­maista kir­jan­pi­tä­jää kuin vuok­ra­nan­ta­jan aikai­sem­missa hake­muk­sissa. Lohkoille oli aiemmin hyväk­sytty tukia, vaikka osalla oli kasvanut puustoa jo vuosia.

Puo­lus­tuk­sen mukaan mies oli yrittänyt kunnostaa alueita niit­tä­mällä, murs­kaa­malla pajukkoa ja kyl­vä­mällä. Märät olo­suh­teet vai­keut­ti­vat töitä ja pääsyä osalle lohkoista.

Hän oli myös vastannut Vipu-palvelun sel­vi­tys­pyyn­töi­hin toi­mit­ta­malla valokuvia. Tou­ko­kuussa 2024 tehdyn tar­kas­tuk­sen jälkeen tuki­kel­vot­to­mat alat pois­tet­tiin seu­raa­vasta hake­muk­sesta. Vir­heel­li­sesti saadut tuet mak­set­tiin takaisin.

Huo­li­mat­to­muus ei riittänyt osoit­ta­maan petosta

Kärä­jäoi­keu­den mukaan vil­je­li­jällä oli vel­vol­li­suus selvittää lohkojen kunto ja korjata hake­mus­taan mää­räa­jassa. Hän olisi voinut tarkistaa ilmoit­ta­miaan tietoja vielä tuki­ha­ke­muk­sen jät­tä­mi­sen jäl­keen­kin.

Oikeus piti mah­dol­li­sena, että mies oli mene­tel­lyt huo­li­mat­to­masti tai jopa törkeän huo­li­mat­to­masti. Avus­tus­pe­tos edellytti kuitenkin tahal­li­suutta, eikä sitä ollut näytetty toteen.

Arvioin­nissa painoivat lohkojen aikai­sempi tuki­his­to­ria, saman asian­tun­ti­jan käyt­tä­mi­nen hake­mus­ten laa­din­nassa sekä näyttö todel­li­sista kun­nos­tus­toi­mista. Myös vil­je­li­jän toiminta tar­kas­tuk­sen jälkeen tuki sitä, ettei hänen tar­koi­tuk­se­naan ollut ollut hankkia tukea tie­toi­sesti vir­heel­li­sillä tiedoilla.

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei asiassa voitu sulkea pois miehen kertomaa käsitystä lohkojen tuki­kel­poi­suu­desta.

Avus­tus­pe­tos­syyte hylättiin ja valtio korvaa oikeu­den­käyn­ti­ku­lut

Kärä­jäoi­keus hylkäsi mieheen koh­dis­te­tun avus­tus­pe­tos­syyt­teen. Hänelle ei määrätty asiassa ran­gais­tusta.

Valtio vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan hänen oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jaan 3 719,75 euroa. Kor­vauk­selle mää­rät­tiin vii­väs­tys­kor­koa kuukauden kuluttua tuomion anta­mi­sesta.