Poliisin sinivalkoinen hihamerkki tummansinisessä virkapuvussa, taustalla poliisiauto kaupunkiympäristössä.

Vuokranantaja avasi oven omilla avaimillaan kiellosta huolimatta Kangasalla - Maksettavaa tuli yli 1 600 euroa

Tilannemedia

Vuokralaiset olivat kieltäneet käynnin sairaan äidin vuoksi.

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus ratkaisi koti­rau­han rik­ko­mista koskeneen riko­sa­sian.

Tapah­tu­mat sijoit­tui­vat Kan­ga­salle hei­nä­kuussa 2024. Nykyisin 50-vuotias vuok­ra­nan­taja meni vuok­ra­lais­tensa asunnolle näyt­tääk­seen sitä mah­dol­li­sille uusille vuok­ra­lai­sille ja avasi oven omilla avai­mil­laan.

Vuok­ra­lai­set olivat kuitenkin jo etukäteen kiel­tä­neet käynnin. Syynä oli toisen asukkaan äidin vakava ter­vey­den­tila ja tarve välttää ulko­puo­li­sia kon­tak­teja.

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei vuok­ra­nan­ta­jalla ollut näissä olo­suh­teissa oikeutta mennä asuntoon vastoin vuok­ra­lais­ten nime­no­maista kieltoa.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 50-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta koti­rau­han rik­ko­mi­sesta

Syyttäjän mukaan mies tunkeutui vuok­ra­lais­tensa koti­rau­han suo­jaa­maan asuntoon omilla avai­mil­laan vuok­ra­nan­ta­jan roolissa.

Vuok­ra­lai­nen oli ennen käyntiä nime­no­mai­sesti kieltänyt asuntoon tulemisen.

Mies kiisti syytteen.

Hänen mukaansa hän ei ollut tun­keu­tu­nut asuntoon eikä toiminut oikeu­det­to­masti tai tahal­li­sesti. Hän vaati myös valtiota kor­vaa­maan oikeu­den­käyn­ti­ku­lunsa, jos syyte hylät­täi­siin.

Vuok­ra­lai­set olivat kiel­tä­neet näytöt ter­vey­den­ti­lan vuoksi

Vuok­ra­lai­set olivat irti­sa­no­neet vuok­ra­so­pi­muk­sensa ja olivat muut­ta­massa pois elokuun lopussa.

Vuok­ra­nan­taja halusi näyttää asuntoa mah­dol­li­sille uusille vuok­ra­lai­sille jo ennen vuok­ra­suh­teen päät­ty­mistä.

Vies­tin­vaih­dossa vuok­ra­lai­nen kertoi, ettei asuntoon voinut tulla, koska hänen äitinsä oli ollut leik­kauk­sessa ja ulko­puo­li­sia kon­tak­teja piti välttää.

Myöhemmin hän täsmensi äitinsä olevan syö­pä­po­ti­las ja, että vierailut voisivat vaarantaa tämän terveyden.

Vuok­ra­lai­nen ilmoitti, että näytön voisi järjestää elokuun puo­li­vä­lissä.

Vuok­ra­nan­taja ilmoitti tulevansa joka tapauk­sessa

Viestien perus­teella vuok­ra­nan­taja ilmoitti vuok­ra­lai­sille, että hänellä oli oikeus päästä asuntoon.

Hän lähetti säh­kö­pos­tin, jossa kertoi tulevansa asunnolle useana eri päivänä ja ottavansa tar­vit­taessa poliisit mukaan, jos käynnit estet­täi­siin.

Vuok­ra­lai­nen vastasi, etteivät ehdotetut päi­vä­mää­rät ja ajat sopineet.

Vuok­ra­nan­taja kertoi saaneensa polii­silta ohjeen, jonka mukaan asuntoon pitäisi päästä seitsemän päivän sisällä.

Kärä­jäoi­keus kuitenkin totesi, ettei laissa ole tällaista seitsemän päivän sääntöä.

Poliisi sai oikeuden mukaan puut­teel­li­sen kuvan tilan­teesta

Kärä­jäoi­keus kiinnitti huomiota siihen, mitä vuok­ra­nan­taja oli kertonut polii­sille.

Virka-apu­pyyn­nössä hän ei ollut maininnut vuok­ra­lai­sen ter­vey­den­ti­laa käynnin estämisen syyksi.

Sen sijaan hän ilmoitti vuok­ra­lai­sen kiel­täy­ty­vän tois­tu­vista neu­vot­te­luy­ri­tyk­sistä, uhkai­le­van monin tavoin ja, että asunnossa saattoi tapahtua jotain laitonta tai asuntoa saa­tet­tiin vahin­goit­taa.

Oikeu­dessa ei kui­ten­kaan tullut esiin viitteitä täl­lai­sesta lait­to­masta toi­min­nasta tai asunnon tär­ve­le­mi­sestä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan oli toden­nä­köistä, että poliisi sai tilan­teesta jo alun perin puut­teel­li­sen ja vir­heel­li­sen käsi­tyk­sen.

Ovi­kel­loon vas­taa­matta jät­tä­mi­nen ei tar­koit­ta­nut lupaa tulla sisään

Vuok­ra­nan­taja kertoi soit­ta­neensa ensin ovikelloa.

Kun kukaan ei tullut avaamaan, hän oletti asuk­kai­den olevan poissa ja hyväk­sy­vän käynnin aikai­sem­masta kiel­los­taan huo­li­matta.

Kärä­jäoi­keus ei hyväk­sy­nyt tätä tulkintaa.

Oikeuden mukaan se, ettei ovi­kel­loon vastata, ei anna perus­tetta olettaa, että aikai­sempi selkeä ja perus­teltu kielto olisi lakannut olemasta.

Kärä­jäoi­keus totesi myös, että jo toisen henkilön asunnon oven avaaminen merkitsee tun­keu­tu­mista koti­rau­han suo­jaa­malle alueelle riip­pu­matta siitä, astu­taanko kynnyksen yli.

Kärä­jäoi­keus katsoi teon tahal­li­seksi

Oikeuden mukaan vuok­ra­nan­ta­jan olisi pitänyt tuntea vuok­ra­nan­ta­jan ja vuok­ra­lai­sen oikeuksia koskeva lain­sää­däntö.

Huo­neis­ton näyt­tä­mi­nen on mah­dol­lista, mutta ajan­koh­dan on oltava sekä vuok­ra­nan­ta­jalle, että vuok­ra­lai­selle sopiva.

Tässä tapauk­sessa vuok­ra­suhde jatkui vielä yli kuukauden ja käynnin kiel­tä­mi­selle oli ter­vey­den­ti­laan liittyvä erityinen peruste.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan vuok­ra­nan­ta­jan tar­koi­tuk­sel­li­nen tie­tä­mät­tö­myys lain sisäl­löstä ei poistanut tahal­li­suutta. Tahal­li­suutta ei poistanut myöskään polii­silta saatu ohje, koska se perustui puut­teel­li­siin taus­ta­tie­toi­hin.

Koti­rau­han rik­ko­mi­sesta 25 päi­vä­sak­koa

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi nykyisin 50-vuotiaan miehen koti­rau­han rik­ko­mi­sesta 25 päi­vä­sak­koon.

Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli 39 euroa, joten sakkojen yhteis­mää­räksi tuli 975 euroa.

Kärä­jäoi­keus huomioi seu­raa­muk­sessa sen, että mies poistui paikalta heti, kun häntä kiel­let­tiin tulemasta sisään ja koti­rau­han rik­ko­mi­nen jäi hyvin lyhy­tai­kai­seksi.

Mies mää­rät­tiin lisäksi maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­maksu ja 303 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Hänet vel­voi­tet­tiin maksamaan kum­mal­le­kin vuok­ra­lai­selle 300 euroa kär­si­mys­kor­vausta sekä kor­vaa­maan valtiolle asia­no­mis­ta­jien avus­ta­mi­sesta aiheu­tu­neet kulut.

Etusivulla nyt

Tilanneuutiset

Rikosuutiset