Kainuun kärä­jäoi­keus ratkaisi yhdys­kun­ta­pal­ve­lun muun­ta­mista koskeneen asian, jossa nainen oli nimi­tel­lyt pal­ve­lu­pai­kan nuoriso-ohjaajaa ja rikkonut tois­tu­vasti toi­mi­pai­kan sääntöjä. Oikeuden mukaan menettely osoitti ilmeistä piit­taa­mat­to­muutta ran­gais­tuk­sen asian­mu­kai­sesta suo­rit­ta­mi­sesta.

Nykyisin 39-vuotias nainen oli suo­rit­ta­nut hänelle mää­rä­tyistä 120 yhdys­kun­ta­pal­ve­lu­tun­nista 95 tuntia. Palvelun täy­tän­töön­pano kes­key­tet­tiin mar­ras­kuussa 2025.

Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa syyskuun puo­li­vä­lissä.

Pal­ve­lu­pai­kan hen­ki­lö­kun­nalle syntyi tur­val­li­suus­huo­lia

Syyttäjä vaati suo­rit­ta­matta olevan yhdys­kun­ta­pal­ve­lun muun­ta­mista ehdot­to­maksi van­keu­deksi tai val­von­ta­ran­gais­tuk­seksi. Vaatimus perustui pal­ve­lu­pai­kan kir­jal­li­seen sel­vi­tyk­seen sekä ran­gais­tuk­sen täy­tän­töön­pa­noa­sia­kir­joi­hin.

Nainen oli aloit­ta­nut vii­mei­sim­mässä pal­ve­lu­pai­kas­saan elokuussa 2025. Lokakuun 8. päivänä hän oli kutsunut nuoriso-ohjaajaa useilla hal­ven­ta­villa nimi­tyk­sillä.

Pal­ve­lu­pai­kan sel­vi­tyk­sessä naisen käytöstä kuvattiin uhkaa­vaksi, agg­res­sii­vi­seksi ja pelot­ta­vaksi. Hen­ki­lö­kun­nalle oli syntynyt tur­val­li­suus­huo­lia. Nainen oli myös sivuut­ta­nut ohjaajan ohjeita, poistunut paikalta sääntöjen vas­tai­sesti ja käyttänyt tois­tu­vasti puhe­lin­taan huo­mau­tuk­sista huo­li­matta.

Hänen pal­ve­lu­paik­kaansa oli jo aikai­sem­min jouduttu vaih­ta­maan aiemman paikan toiveesta. Uudessa paikassa sääntöjä ja ohjaajien asemaa oli täs­men­netty elokuun aloi­tus­pa­la­ve­rissa ja syyskuun väli­pa­la­ve­rissa.

Nainen myönsi nimit­te­lyn, mutta oli osasta sel­vi­tystä eri mieltä

Kun naista kuultiin loka­kuussa tapah­tu­neesta, hän myönsi nimi­tel­leensä ohjaajaa. Hän oli kuitenkin osittain eri mieltä pal­ve­lu­pai­kan sel­vi­tyk­sestä ja ilmoitti halua­vansa jatkaa yhdys­kun­ta­pal­ve­lua samassa paikassa.

Kärä­jäoi­keu­delle nainen ei antanut vastausta muun­ta­mista kos­ke­nee­seen vaa­ti­muk­seen.

Oikeus katsoi kir­jal­li­sen aineiston osoit­ta­van, että nainen oli rikkonut asial­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen vel­vol­li­suutta ja täs­men­net­tyä ran­gais­tu­sa­jan suun­ni­tel­maa. Rik­ko­mi­nen oli koko­nai­suu­tena törkeää, vaikka hänelle ei ollut aiemmin määrätty seu­raa­muk­sia palvelun aikana.

Alku­pe­räi­nen yhdys­kun­ta­pal­velu oli määrätty tam­mi­kuussa 2025 neljän kuukauden van­keus­ran­gais­tuk­sen sijasta. Taustalla oli muun muassa varkaus-, huu­mau­saine- ja petos­ri­kok­sia.

Jäljellä ollut palvelu muuttui val­von­ta­ran­gais­tuk­seksi

Kärä­jäoi­keus muunsi suo­rit­ta­matta jääneet 25 tuntia yhdys­kun­ta­pal­ve­lua 25 päivän van­keu­deksi. Vankeuden sijasta nainen mää­rät­tiin suo­rit­ta­maan saman­pi­tui­nen val­von­ta­ran­gais­tus.

Rat­kai­suun vaikutti seu­raa­mus­sel­vi­tys, jonka mukaan naisen voitiin arvioida kykenevän nou­dat­ta­maan val­von­ta­ran­gais­tuk­sen aika­tau­luja ja käyt­täy­ty­mään asian­mu­kai­sesti toi­min­ta­vel­voi­te­pai­kassa. Hän oli suostunut val­von­ta­ran­gais­tuk­seen, ja hänelle oli laadittu sitä varten ran­gais­tu­sa­jan suun­ni­telma.