Sata­kun­nan kärä­jäoi­keus ratkaisi kahteen yhtiöön liit­ty­neen talous­ri­kos­ko­ko­nai­suu­den, jossa käsi­tel­tiin kahta törkeää velal­li­sen epä­re­hel­li­syyttä, kir­jan­pi­to­ri­kosta ja törkeää kir­jan­pi­to­ri­kosta. Nykyisin 48-vuotias mies myönsi kaikki neljä syytettä.

Rikokset sijoit­tui­vat Meri­kar­vialle vuosina 2021–2023. Mies vastasi kahden osa­keyh­tiön toi­min­nasta sekä kuului kummankin yhtiön hal­li­tuk­seen.

Yhtiöistä luo­vu­tet­tiin ilman hyväk­syt­tä­vää syytä yhteensä yli 111 000 euroa. Varoja siir­ret­tiin miehelle itselleen ja lähei­syh­tiölle, samalla kun yhtiöiden veroja jäi mak­sa­matta. Molemmat yhtiöt ase­tet­tiin myöhemmin kon­kurs­siin.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta neljästä talous­ri­kok­sesta

Ensim­mäi­nen törkeää velal­li­sen epä­re­hel­li­syyttä koskenut syyte liittyi yhtiö A:n luo­vu­tet­tui­hin varoihin.

Yhtiön lii­ke­vaihto oli hel­mi­kuussa 2022 päät­ty­neellä tili­kau­della 70 902 euroa ja tulos noin 27 752 euroa tap­piol­li­nen. Mies siirsi yhtiön tilille tulleita varoja omalle tililleen ja lähei­syh­tiölle joko välit­tö­mästi tai muutaman päivän viiveellä.

Mies kirjasi itselleen jäl­ki­kä­teen palkaksi lähes 97 715 euroa bruttona. Syyttäjän mukaan velkojien edut, yhtiön toimiala ja miehen työpanos huo­mioi­den koh­tuul­li­sena palkkana voitiin pitää enintään noin 51 000 euroa. Palkasta kat­sot­tiin siten noin 46 714 euroa yli­suu­reksi.

Lisäksi yhtiöstä lai­nat­tiin lähei­syh­tiölle 13 800 euroa ilman lii­ke­ta­lou­del­lista perus­tetta tai turvaavaa vakuutta. Yhdessä ylisuuren palkan kanssa ilman hyväk­syt­tä­vää syytä luo­vu­te­tun omai­suu­den määräksi tuli 60 514 euroa.

Yhtiö ei kysei­sellä tili­kau­della maksanut vapaaeh­toi­sesti arvon­li­sä­ve­roja tai enna­kon­pi­dä­tyk­siä. Verovelka kasvoi tili­kau­den aikana noin 54 503 eurolla.

Syyttäjän mukaan rahan­siir­rot johtivat yhtiön mak­su­ky­vyt­tö­myy­teen. Yhtiö ase­tet­tiin kon­kurs­siin kesä­kuussa 2023.

Toisesta yhtiöstä siir­ret­tiin yli 114 000 euroa lai­na­mer­kin­nöillä

Toinen törkeää velal­li­sen epä­re­hel­li­syyttä koskenut syyte liittyi yhtiö B:hen.

Yhtiön tilille tuli mar­ras­kuun 2021 ja kesäkuun 2022 välisenä aikana 117 502,40 euroa myyn­ti­tu­loja. Mies siirsi varoista itselleen yhteensä 114 114,09 euroa mer­kit­se­mällä siirrot lainoiksi.

Siirrot tapah­tui­vat samana päivänä tai muutaman päivän kuluttua myyn­ti­tu­lo­jen saa­pu­mi­sesta. Lainaa mak­set­tiin takaisin 85 euroa.

Myöhemmin osa nos­te­tusta osa­kas­lai­nasta ilmoi­tet­tiin palkaksi. Koh­tuul­li­sena pidetyn net­to­pal­kan huo­mioi­mi­sen jälkeen ilman hyväk­syt­tä­vää syytä miehelle siir­re­tyksi määräksi jäi 50 701,09 euroa.

Yhtiö ei antanut arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­sia eikä maksanut toi­min­tansa aikana oma-aloit­tei­sia veroja, enna­kon­pi­dä­tyk­siä tai sai­raus­va­kuu­tus­mak­suja. Se ase­tet­tiin kon­kurs­siin syys­kuussa 2023.

Syyttäjä piti molempia velal­li­sen epä­re­hel­li­syys­te­koja törkeinä muun muassa huo­mat­ta­van tavoi­tel­lun hyödyn vuoksi.

Kir­jan­pi­don lai­min­lyön­nit vai­keut­ti­vat yhtiöiden talouden sel­vit­tä­mistä

Yhtiö A:n lii­ke­ta­pah­tu­mien kir­jaa­mi­nen oli lai­min­lyöty kokonaan maa­lis­kuusta 2022 alkaen. Menettely vaikeutti oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tulok­sesta ja talou­del­li­sesta asemasta.

Tästä syyttäjä vaati ran­gais­tusta kir­jan­pi­to­ri­kok­sesta.

Yhtiö B:n kohdalla lai­min­lyönti arvioi­tiin törkeäksi kir­jan­pi­to­ri­kok­seksi.

Yhtiön toiminta-aikana ei ollut kirjattu lii­ke­ta­pah­tu­mia, eikä hel­mi­kuussa 2023 päät­ty­neeltä tili­kau­delta ollut laadittu tilin­pää­töstä. Tili­tie­to­jen perus­teella yhtiön lii­ke­vaihto oli kysei­sellä tili­kau­della 94 760 euroa.

Syyttäjä piti tekoa törkeänä, koska lii­ke­ta­pah­tu­mien kir­jaa­mi­nen ja tilin­pää­tök­sen laa­ti­mi­nen oli lai­min­lyöty kokonaan.

Mies tunnusti rikokset, mutta vastusti lii­ke­toi­min­ta­kiel­toa

48-vuotias mies tunnusti kärä­jäoi­keu­dessa mene­tel­leensä kaikissa neljässä syy­te­koh­dassa kuvatulla tavalla ja myönsi syytteet oikeiksi.

Ensim­mäi­seen yhtiöön liit­ty­neen Vero­hal­lin­non kor­vaus­vaa­ti­muk­sen hän hyväksyi perus­teel­taan ja mää­räl­tään 60 514 euroon asti. Toiseen yhtiöön liit­ty­neen vaa­ti­muk­sen hän myönsi kokonaan.

Syyttäjän vaatimaa lii­ke­toi­min­ta­kiel­toa mies vastusti. Hän vetosi siihen, että oli tun­nus­ta­nut teot ja ottanut niistä vastuun. Hänen mukaansa menet­te­lyyn oli vai­kut­ta­nut väliai­kai­sena pidettävä syy.

Kärä­jäoi­keus katsoi kaikki neljä rikosta näy­te­tyiksi

Kärä­jäoi­keus katsoi kir­jal­li­sen todis­te­lun tukevan miehen tun­nus­ta­mista. Hänen syykseen luettiin molemmat törkeät velal­li­sen epä­re­hel­li­syy­det sekä kir­jan­pi­to­ri­kos ja törkeä kir­jan­pi­to­ri­kos.

Ran­gais­tusta arvioi­des­saan oikeus huomioi yhtiöistä ilman hyväk­syt­tä­vää syytä luo­vu­te­tut varat sekä kir­jan­pi­don pit­käai­kai­sen lai­min­lyön­nin.

Miehen tun­nus­ta­mi­nen ja oman rikok­sensa sel­vit­tä­mi­sen edis­tä­mi­nen otettiin huomioon ran­gais­tusta lie­ven­tä­vänä perus­teena.

Lii­ke­toi­min­ta­kielto jäi mää­rää­mättä

Kärä­jäoi­keu­dessa mies kertoi mak­su­vai­keuk­sien taustalla olleen peli­riip­pu­vuu­den, joka oli hänen mukaansa tuolloin hal­lin­nassa.

Oikeus piti mak­su­vai­keuk­sien syytä tila­päi­senä. Arvioin­nissa huo­mioi­tiin myös miehen pitkä työ­his­to­ria ja mah­dol­li­suus toimia asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä joko työn­te­ki­jänä tai yrityksen kautta.

Lisäksi mies oli ottanut vastuuta teoistaan tun­nus­ta­malla rikokset. Asiassa ei ollut väitetty hänen syyl­lis­ty­neen muuhun rikol­li­seen menet­te­lyyn.

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei ollut ilmeistä, että mies jatkaisi sopi­ma­tonta lii­ke­toi­min­taa. Lii­ke­toi­min­ta­kiel­toa koskenut vaatimus hylättiin.

Vero­hal­lin­nolle yli 110 000 euroa vahin­gon­kor­vauk­sia

Mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan Vero­hal­lin­nolle ensim­mäi­seen yhtiöön liit­ty­neestä törkeästä velal­li­sen epä­re­hel­li­syy­destä 60 514 euroa ja toiseen yhtiöön liit­ty­neestä teosta 50 231,21 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Kor­vaus­ten yhteis­määrä on 110 745,21 euroa. Tuo­mi­tuista määristä vähen­ne­tään suo­ri­tuk­set, jotka samoista saa­ta­vista mah­dol­li­sesti saadaan perittyä hal­lin­nol­li­sessa jär­jes­tyk­sessä tai muuten.

Neljästä talous­ri­kok­sesta vuoden ehdol­li­nen van­keus­ran­gais­tus

Sata­kun­nan kärä­jäoi­keus tuomitsi nykyisin 48-vuotiaan miehen kahdesta törkeästä velal­li­sen epä­re­hel­li­syy­destä, kir­jan­pi­to­ri­kok­sesta ja törkeästä kir­jan­pi­to­ri­kok­sesta yhteiseen vuoden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Koeaika päättyy 26. elokuuta 2028.

Mies mää­rät­tiin lisäksi maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu sekä kor­vaa­maan valtion varoista maksetut puo­lus­ta­jansa 1 506 euron palk­kio­ku­lut vii­väs­tys­kor­koi­neen.