Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa törkeää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mista oikeu­detta. Rikokset tapah­tui­vat Hämeen­lin­nassa 17. maa­lis­kuuta. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kahdesta rikok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 30-vuotiasta miestä. Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Lisäksi syyttäjä vaati miestä maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­mak­sun. Syyttäjä vaati aikai­sem­man rikol­li­suu­den huo­mioi­mista ran­gais­tusta koven­ta­vana seikkana ajo-oikeu­detta ajamisen kohdalla.

Syyttäjän mukaan mies ajoi val­ta­tiellä 3 enim­mil­lään 138 kilo­met­riä tunnissa alueella, jonka nopeus­ra­joi­tus oli 100 kilo­met­riä tunnissa.

Mies jatkoi Lah­den­si­vun­tielle ja ajoi siellä 113 kilo­met­riä tunnissa 50 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­sa­lueella. Hän pysähtyi lopulta kevyen lii­ken­teen väylälle. Nopeudet mitattiin tutkalla, ja niistä tehtiin var­muus­vä­hen­nyk­set.

Ajo tapahtui pimeällä yleisillä teillä, joilla oli muutakin lii­ken­nettä. Autossa oli kul­jet­ta­jan lisäksi kolme mat­kus­ta­jaa. Syyttäjän mukaan menettely oli omiaan aiheut­ta­maan vakavaa vaaraa muiden hengelle tai ter­vey­delle.

Miehellä ei ollut auton kul­jet­ta­mi­seen vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Mies tunnusti teot mutta jäi pois oikeu­desta

Mies tunnusti esi­tut­kin­nassa mene­tel­leensä molem­missa syy­te­koh­dissa syyttäjän kuvaa­malla tavalla. Hän ei kui­ten­kaan saapunut asian käsit­te­lyyn.

Mies oli haastettu oikeuteen uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Kärä­jäoi­keus katsoi tal­len­teen tukeneen tun­nus­tusta

Kärä­jäoi­keu­den mukaan miehen tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta ei ollut syytä epäillä. Tun­nus­tusta tuki syyttäjän kir­jal­li­sena todis­teena esittämä Revika-tallenne.

Oikeus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­seen oikeu­detta.

Mies oli syyl­lis­ty­nyt viime vuosina useita kertoja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­seen oikeu­detta. Kärä­jäoi­keu­den mukaan aikai­sem­pien ja uuden rikoksen lukuisuus sekä saman­kal­tai­suus osoit­ti­vat miehessä ilmeistä piit­taa­mat­to­muutta lain kiel­loista ja käskyistä.

Oikeus hyväksyi syyttäjän vaatiman koven­ta­mis­pe­rus­teen ajo-oikeu­detta ajamisen kohdalla.

Mies sai 40 päivää ehdotonta vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen kahdesta rikok­sesta yhteiseen 40 päivän ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Van­keus­ran­gais­tusta ei voitu miehen aikai­sem­man rikol­li­suu­den vuoksi määrätä ehdol­li­seksi.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu.