Oulun kärä­jäoi­keus käsitteli syys­kuussa rat­ti­juo­pu­musta, törkeää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mista oikeu­detta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kosta sekä toisen vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen hal­lus­sa­pi­toa.

Rikokset tapah­tui­vat Kem­pe­leessä hel­mi­kuussa 2025. Huu­mau­sai­neita käyttänyt ja ajo­kiel­lossa ollut mies ajautui hen­ki­löau­tolla vas­taan­tu­li­joi­den kaistalle ja törmäsi vastaan tul­lee­seen paket­tiau­toon. Tör­mäyk­sessä miehen kul­jet­tama auto syttyi tuleen.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati 24-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta viidestä rikok­sesta

Syyttäjän mukaan mies kuljetti hen­ki­löau­toa käy­tet­tyään amfe­ta­mii­nia, bup­re­nor­fii­nia ja klo­nat­se­paa­mia. Hänellä ei ollut lää­keai­nei­den käyttöön oikeut­ta­vaa lää­ke­mää­räystä.

Lisäksi mieheltä puut­tui­vat päih­ty­myk­sen ja väsy­myk­sen vuoksi ajoneuvon kul­jet­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat edel­ly­tyk­set.

Mies oli myös ajo­kiel­lossa.

Hänen hal­lus­taan taka­va­ri­koi­tiin vähäinen määrä amfe­ta­mii­nia sekä vyö­täi­siltä puukko.

Auto ajautui vas­taan­tu­li­joi­den kaistalle

Mies ajoi Kok­ko­kan­kaan­tiellä hen­ki­löau­toa, kun ajoneuvo ajautui vas­taan­tu­le­valle lii­ken­teelle tar­koi­te­tulle kaistalle.

Vastaan tuli paket­tiauto.

Ajoneuvot tör­mä­si­vät keulat vas­tak­kain. Molemmat autot vau­rioi­tui­vat ja miehen kul­jet­tama hen­ki­löauto syttyi tör­mäyk­sen jälkeen tuleen.

Syyttäjän mukaan teko aiheutti vakavan vaa­ra­ti­lan­teen, koska ajo tapahtui päih­ty­neenä ja väsyneenä ilta­päi­vällä yleisellä tiellä tal­vi­sissa olo­suh­teissa.

Vastaan tullut kul­jet­taja yritti väistää viime hetkellä

Paket­tiau­ton kul­jet­taja arvioi miehen ajaneen hänen kais­tal­laan ainakin noin sadan metrin matkan ennen törmäystä.

Hän ehti odottaa, palaisiko vas­taan­tu­lija omalle kais­tal­leen, ja pohti myös väis­tä­mistä ojaan.

Viime hetkellä paket­tiau­ton kul­jet­taja yritti väistää toiselle kaistalle.

Samaan aikaan vas­taan­tu­leva mies teki väis­tö­liik­keen samaan suuntaan.

Törmäys tapahtui kuitenkin paket­tiau­ton kul­jet­ta­jan mukaan selvästi hänen omalla kais­tal­laan.

Mies kertoi kylkeensä alkaneen pistää kesken ajon

Mies myönsi rat­ti­juo­pu­muk­sen, ajo-oikeu­detta ajamisen, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sen ja puukon hal­lus­sa­pi­don.

Hän kiisti kuitenkin syyl­lis­ty­neensä törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen.

Miehen mukaan kyse oli taval­li­sesta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Hän kertoi kylkeensä alkaneen pistää kesken ajon, minkä vuoksi hänen kes­kit­ty­mi­sensä lii­ken­tee­seen her­paan­tui.

Mies kertoi havain­neensa vas­taan­tu­le­van auton vasta viime hetkellä ja yrit­tä­neensä tämän jälkeen väistää.

Hänen mukaansa ajau­tu­mi­nen väärälle kaistalle oli lyhyt­kes­toista, eikä hän ollut ajanut yli­no­peutta.

Kärä­jäoi­keus piti jo ajoon läh­te­mistä tie­toi­sena ris­ki­not­tona

Kärä­jäoi­keus katsoi, että vas­taan­tu­li­joi­den kaistalla ajaminen ja sitä seurannut törmäys olivat omiaan aiheut­ta­maan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai ter­vey­delle.

Oikeus huomioi, että hieman ennen kolaria nainen lapsineen oli ylittänyt tien jalan.

Tien nopeus­ra­joi­tus oli 50 kilo­met­riä tunnissa, eikä miehen väitetty ylit­tä­neen nopeus­ra­joi­tusta, mutta tämä ei kärä­jäoi­keu­den mukaan poistanut teon vaka­vuutta.

Miehen veressä todettiin huu­mau­sai­neita ja hän oli myös itse kertonut olleensa väsynyt.

Esi­tut­kin­nassa mies oli arvioinut val­vo­mi­sen ja amfe­ta­mii­nin käytön vai­kut­ta­neen hänen ajoonsa.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan jo ajamaan läh­te­mi­nen täl­lai­sessa kunnossa osoitti tietoista ris­ki­not­toa ja välin­pi­tä­mät­tö­myyttä muita tien­käyt­tä­jiä kohtaan.

Oikeus katsoi miehen mene­tel­leen törkeän huo­li­mat­to­masti ja syyl­lis­ty­neen törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen.

Paket­tiau­ton kul­jet­taja vaati yli 13 000 euroa kor­vauk­sia

Tör­mäyk­sen toinen osapuoli sai tapah­tu­massa ainakin pin­nal­li­sia ruh­je­vam­moja ja tila­päistä kipua.

Hän vaati mieheltä muun muassa 1 000 euroa kivusta ja muusta tila­päi­sestä haitasta, 2 500 euroa psyyk­ki­sestä haitasta, 4 000 euroa tera­pia­ku­luista, 1 155 euroa pysyvästä kos­meet­ti­sesta haitasta sekä 6 220,90 euroa ansion­me­ne­tyk­sestä.

If Vahin­ko­va­kuu­tus vaati mieheltä takaisin yli 14 000 euroa vakuu­tu­syh­tiön maksamia kor­vauk­sia.

Kärä­jäoi­keus ei rat­kais­sut näitä vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­sia riko­sa­sian yhtey­dessä, vaan ne ero­tet­tiin käsi­tel­tä­viksi eril­li­sessä riita-asiassa.

Mies tuo­mit­tiin viidestä rikok­sesta

Oulun kärä­jäoi­keus tuomitsi 24-vuotiaan miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta, törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja toisen vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen hal­lus­sa­pi­dosta yhteiseen 80 päivän ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Koeaika päättyy 10. syyskuuta 2028.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja 144 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia.

Hänet vel­voi­tet­tiin myös kor­vaa­maan paket­tiau­ton kul­jet­ta­jalle 2 823,75 euroa tämän oikeu­den­käyn­ti­ku­luista.