Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 44-vuotiaan miehen moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 60 päiväksi ehdottomaan vankeuteen.
Mies oli rikosten tapahtumahetkellä 42-vuotias.
Mies otti auton käyttöönsä vanhalla avaimella
Rikokset tapahtuivat Jyväskylässä 20.–21. lokakuuta 2024.
Mies otti maanantaina 21. lokakuuta luvattomasti käyttöönsä toisen henkilön lukitun henkilöauton. Hän pääsi autoon ja käynnisti sen hallussaan olleella vanhalla autonavaimella.
Mies otti kyytiinsä matkustajan ja lähti ajamaan ilman ajo-oikeutta. Poliisipartion ryhdyttyä pysäyttämään autoa mies pakeni poliisia.
Mies ajoi ainakin kaksinkertaista ylinopeutta
Mies ajoi Säynätsalontiellä ja Kinkomaantiellä ainakin 100 kilometrin tuntinopeudella alueilla, joilla nopeusrajoitus oli 50 kilometriä tunnissa.
Hän ajoi Eteläväylältä Säynätsalontielle Keljonkankaantien risteyksen yli päin punaista liikennevaloa.
Mies jätti myös noudattamatta poliisin Sarvivuorentiellä antamaa pysäytyskäskyä.
Poliisiauton tallenteen perusteella poliisipartio ajoi takaa-ajon aikana useissa kohdissa yli 100 kilometriä tunnissa saavuttamatta pakoautoa. Käräjäoikeus katsoi miehen ylittäneen sallitun nopeuden monin paikoin vähintään kaksinkertaisesti.
Takaa-ajo tapahtui pääasiassa taajama-alueella pimeään aikaan. Autossa oli matkustaja, ja ajoreitillä oli useita risteyksiä ja suojateitä.
Takaa-ajo päättyi piikkimattoon
Ajo päättyi Kinkovuorentiellä miehen ajettua poliisin asettamaan piikkimattoon.
Auto pysähtyi tämän jälkeen Muuramentielle, jossa poliisipartio ajoi kiinni miehen kuljettamaan ajoneuvoon.
Luvattomasti käyttöön otettu auto vaurioitui tilanteessa. Vaurioita aiheutui muun muassa renkaisiin, puskuriin, takavaloon ja auton runkoon.
Miehen verestä löytyi kolmea ainetta
Miehen verestä todettiin ajon jälkeen amfetamiinia, buprenorfiinia ja klonatsepaamia.
Huumausaineen käyttörikos tapahtui 20.–21. lokakuuta 2024. Miehen katsottiin käyttäneen laittomasti amfetamiinia ja kannabista sekä buprenorfiinia ja klonatsepaamia sisältäviä lääkevalmisteita.
Käräjäoikeuden mukaan osa miehen verestä todetuista aineista oli lääkeaineita. Mies ei kuitenkaan toimittanut selvitystä siitä, että hänellä olisi ollut oikeus käyttää niitä.
Syyttäjä vaati rangaistusta viidestä rikoksesta
Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu syyttäjän vaatiman rangaistuksen täsmällistä lajia tai määrää.
Syyttäjä vaati miehen aikaisemman rikollisuuden huomioimista rangaistusta ankaroittavana perusteena käyttövarkauden, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen, rattijuopumuksen ja ajo-oikeudetta ajamisen kohdalla.
Syyttäjän mukaan miehellä oli ennestään kymmeniä anastus- ja liikennerikoksia.
Syyttäjä vaati lisäksi autonavainten tuomitsemista valtiolle menetetyiksi, 80 euron rikosuhrimaksua ja 105 euron päihdetutkimuskustannusten korvaamista.
Auton omistaja vaati korvauksia
Auton omistaja vaati mieheltä noin 2 134 euroa auton korjaamisesta, varaosista, auton korjaamiseen käytetystä työstä ja asian selvittämiseen kuluneesta vapaa-ajasta.
Hän vaati lisäksi 1 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä. Auton omistaja kertoi kärsineensä tapahtuneen vuoksi unettomuudesta ja turvattomuuden tunteesta.
Mies myönsi teot esitutkinnassa
Mies kertoi esitutkinnassa anastaneensa auton ja käyttäneensä sen avaamiseen hallussaan ollutta vanhaa autonavainta.
Hän myönsi ottaneensa matkustajan kyytiinsä, paenneensa poliisia ja ajaneensa ilman ajo-oikeutta päihtyneenä.
Mies kertoi ajaneensa takaa-ajon aikana ainakin moottoritiellä vähintään 140 kilometriä tunnissa. Hän myönsi ajaneensa ylinopeutta myös muilla tieosuuksilla ja ajaneensa lopulta piikkimattoon.
Mies tunnusti käyttäneensä amfetamiinia ennen ajamista.
Tuomioasiakirjassa ei kerrottu, miksi mies otti auton luvattomasti käyttöönsä, lähti ajamaan päihtyneenä tai pakeni poliisia. Asiakirjassa ei myöskään selostettu erikseen hänen vastaustaan auton omistajan korvausvaatimuksiin.
Käräjäoikeus tuomitsi miehen kaikista syytteistä
Käräjäoikeus katsoi miehen tunnustuksen, poliisiauton videotallenteen, valokuvien ja rikosteknisen laboratorion lausunnon osoittaneen kaikki viisi syytettä toteen.
Käräjäoikeuden mukaan yksinomaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta olisi tullut määrätä vähintään 60 päivää vankeutta. Käyttövarkaudesta oikeus piti lähtökohtaisesti oikeudenmukaisena noin 30 päivän vankeusrangaistusta.
Ilman miehen aikaisempien tuomioiden vaikutusta ja koventamisperustetta rikoksista olisi käräjäoikeuden mukaan tullut määrätä yhteensä kolme kuukautta vankeutta.
Rangaistusta alensi kolmen aikaisemman tuomion huomioiminen. Mies oli tuomittu lokakuussa 2025 yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen, ja nyt ratkaistut rikokset olisi voitu käsitellä samassa yhteydessä. Käräjäoikeus huomioi lisäksi 28. tammikuuta ja 21. huhtikuuta annetut tuomiot.
Miehen lukuisat aikaisemmat anastusrikokset otettiin kuitenkin käyttövarkauden osalta rangaistusta ankaroittavana perusteena. Liikennerikosten kohdalla koventamisperustetta ei sovellettu, koska aikaisemmat teot olivat vanhempia.
Mies sai 60 päivää ehdotonta vankeutta
Mies tuomittiin viidestä rikoksesta yhteiseen 60 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Hänen on lisäksi maksettava valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja korvattava 105 euron päihdetutkimuskustannukset.
Auton omistajalle mies määrättiin maksamaan 900 euroa korvauksena ajoneuvolle aiheutuneista vahingoista.
Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen vapaa-ajan menettämisen korvaamisesta. Myös 1 000 euron kärsimyskorvaus hylättiin, koska käyttövarkaus ei oikeuden mukaan oikeuttanut tällaisen korvauksen saamiseen.
Miehelle kertyi kiinteää maksettavaa yhteensä 1 085 euroa.
Autonavaimet tuomittiin valtiolle menetetyiksi. Niitä koskeva takavarikko määrättiin pidettäväksi voimassa menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon saakka.
Tuomiolauselmassa miehelle ei määrätty ajokieltoa. Hänellä ei ollut rikosten tapahtumahetkellä lainkaan ajo-oikeutta.
Asia ratkaistiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa
Rikosasia tuli vireille Keski-Suomen käräjäoikeudessa 20. helmikuuta 2025.
Mies haastettiin istuntoon uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu istunnon tarkkaa päivämäärää.
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi tuomionsa keskiviikkona 12. elokuuta.
Asiakirjaan tehdyn lainvoimaisuusmerkinnän mukaan tuomio on lainvoimainen.