Keski-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi 44-vuotiaan miehen moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kau­desta, törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, rat­ti­juo­pu­muk­sesta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta 60 päiväksi ehdot­to­maan van­keu­teen.

Mies oli rikosten tapah­tu­ma­het­kellä 42-vuotias.

Mies otti auton käyt­töönsä vanhalla avaimella

Rikokset tapah­tui­vat Jyväs­ky­lässä 20.–21. lokakuuta 2024.

Mies otti maa­nan­taina 21. lokakuuta luvat­to­masti käyt­töönsä toisen henkilön lukitun hen­ki­löau­ton. Hän pääsi autoon ja käynnisti sen hal­lus­saan olleella vanhalla auto­na­vai­mella.

Mies otti kyytiinsä mat­kus­ta­jan ja lähti ajamaan ilman ajo-oikeutta. Polii­si­par­tion ryhdyttyä pysäyt­tä­mään autoa mies pakeni poliisia.

Mies ajoi ainakin kak­sin­ker­taista yli­no­peutta

Mies ajoi Säy­nät­sa­lon­tiellä ja Kin­ko­maan­tiellä ainakin 100 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­della alueilla, joilla nopeus­ra­joi­tus oli 50 kilo­met­riä tunnissa.

Hän ajoi Ete­lä­väy­lältä Säy­nät­sa­lon­tielle Kel­jon­kan­kaan­tien ris­teyk­sen yli päin punaista lii­ken­ne­va­loa.

Mies jätti myös nou­dat­ta­matta poliisin Sar­vi­vuo­ren­tiellä antamaa pysäy­tys­käs­kyä.

Polii­siau­ton tal­len­teen perus­teella polii­si­par­tio ajoi takaa-ajon aikana useissa kohdissa yli 100 kilo­met­riä tunnissa saa­vut­ta­matta pakoautoa. Kärä­jäoi­keus katsoi miehen ylit­tä­neen sallitun nopeuden monin paikoin vähintään kak­sin­ker­tai­sesti.

Takaa-ajo tapahtui pääa­siassa taajama-alueella pimeään aikaan. Autossa oli mat­kus­taja, ja ajo­rei­tillä oli useita ris­teyk­siä ja suo­ja­teitä.

Takaa-ajo päättyi piik­ki­mat­toon

Ajo päättyi Kin­ko­vuo­ren­tiellä miehen ajettua poliisin aset­ta­maan piik­ki­mat­toon.

Auto pysähtyi tämän jälkeen Muu­ra­men­tielle, jossa polii­si­par­tio ajoi kiinni miehen kul­jet­ta­maan ajo­neu­voon.

Luvat­to­masti käyttöön otettu auto vau­rioi­tui tilan­teessa. Vaurioita aiheutui muun muassa ren­kai­siin, puskuriin, taka­va­loon ja auton runkoon.

Miehen verestä löytyi kolmea ainetta

Miehen verestä todettiin ajon jälkeen amfe­ta­mii­nia, bup­re­nor­fii­nia ja klo­nat­se­paa­mia.

Huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kos tapahtui 20.–21. lokakuuta 2024. Miehen kat­sot­tiin käyt­tä­neen lait­to­masti amfe­ta­mii­nia ja kan­na­bista sekä bup­re­nor­fii­nia ja klo­nat­se­paa­mia sisäl­tä­viä lää­ke­val­mis­teita.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan osa miehen verestä tode­tuista aineista oli lää­keai­neita. Mies ei kui­ten­kaan toi­mit­ta­nut sel­vi­tystä siitä, että hänellä olisi ollut oikeus käyttää niitä.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta viidestä rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kau­desta, törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, rat­ti­juo­pu­muk­sesta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati miehen aikai­sem­man rikol­li­suu­den huo­mioi­mista ran­gais­tusta anka­roit­ta­vana perus­teena käyt­tö­var­kau­den, törkeän lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen, rat­ti­juo­pu­muk­sen ja ajo-oikeu­detta ajamisen kohdalla.

Syyttäjän mukaan miehellä oli ennestään kymmeniä anastus- ja lii­ken­ne­ri­kok­sia.

Syyttäjä vaati lisäksi auto­na­vain­ten tuo­mit­se­mista valtiolle mene­te­tyiksi, 80 euron riko­suh­ri­mak­sua ja 105 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mista.

Auton omistaja vaati kor­vauk­sia

Auton omistaja vaati mieheltä noin 2 134 euroa auton kor­jaa­mi­sesta, varao­sista, auton kor­jaa­mi­seen käy­te­tystä työstä ja asian sel­vit­tä­mi­seen kulu­neesta vapaa-ajasta.

Hän vaati lisäksi 1 000 euroa kor­vauk­sena hen­ki­sestä kär­si­myk­sestä. Auton omistaja kertoi kär­si­neensä tapah­tu­neen vuoksi unet­to­muu­desta ja tur­vat­to­muu­den tunteesta.

Mies myönsi teot esi­tut­kin­nassa

Mies kertoi esi­tut­kin­nassa anas­ta­neensa auton ja käyt­tä­neensä sen avaa­mi­seen hal­lus­saan ollutta vanhaa auto­na­vainta.

Hän myönsi otta­neensa mat­kus­ta­jan kyytiinsä, paen­neensa poliisia ja ajaneensa ilman ajo-oikeutta päih­ty­neenä.

Mies kertoi ajaneensa takaa-ajon aikana ainakin moot­to­ri­tiellä vähintään 140 kilo­met­riä tunnissa. Hän myönsi ajaneensa yli­no­peutta myös muilla tieo­suuk­silla ja ajaneensa lopulta piik­ki­mat­toon.

Mies tunnusti käyt­tä­neensä amfe­ta­mii­nia ennen ajamista.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei kerrottu, miksi mies otti auton luvat­to­masti käyt­töönsä, lähti ajamaan päih­ty­neenä tai pakeni poliisia. Asia­kir­jassa ei myöskään selos­tettu erikseen hänen vas­taus­taan auton omistajan kor­vaus­vaa­ti­muk­siin.

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen kaikista syyt­teistä

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen tun­nus­tuk­sen, polii­siau­ton video­tal­len­teen, valo­ku­vien ja rikos­tek­ni­sen labo­ra­to­rion lausunnon osoit­ta­neen kaikki viisi syytettä toteen.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan yksi­no­maan törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta olisi tullut määrätä vähintään 60 päivää vankeutta. Käyt­tö­var­kau­desta oikeus piti läh­tö­koh­tai­sesti oikeu­den­mu­kai­sena noin 30 päivän van­keus­ran­gais­tusta.

Ilman miehen aikai­sem­pien tuo­mioi­den vai­ku­tusta ja koven­ta­mis­pe­rus­tetta rikok­sista olisi kärä­jäoi­keu­den mukaan tullut määrätä yhteensä kolme kuukautta vankeutta.

Ran­gais­tusta alensi kolmen aikai­sem­man tuomion huo­mioi­mi­nen. Mies oli tuomittu loka­kuussa 2025 yhdeksän kuukauden van­keus­ran­gais­tuk­seen, ja nyt rat­kais­tut rikokset olisi voitu käsitellä samassa yhtey­dessä. Kärä­jäoi­keus huomioi lisäksi 28. tam­mi­kuuta ja 21. huh­ti­kuuta annetut tuomiot.

Miehen lukuisat aikai­sem­mat anas­tus­ri­kok­set otettiin kuitenkin käyt­tö­var­kau­den osalta ran­gais­tusta anka­roit­ta­vana perus­teena. Lii­ken­ne­ri­kos­ten kohdalla koven­ta­mis­pe­rus­tetta ei sovel­lettu, koska aikai­sem­mat teot olivat vanhempia.

Mies sai 60 päivää ehdotonta vankeutta

Mies tuo­mit­tiin viidestä rikok­sesta yhteiseen 60 päivän ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Hänen on lisäksi mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vat­tava 105 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Auton omis­ta­jalle mies mää­rät­tiin maksamaan 900 euroa kor­vauk­sena ajo­neu­volle aiheu­tu­neista vahin­goista.

Kärä­jäoi­keus hylkäsi vaa­ti­muk­sen vapaa-ajan menet­tä­mi­sen kor­vaa­mi­sesta. Myös 1 000 euron kär­si­mys­kor­vaus hylättiin, koska käyt­tö­var­kaus ei oikeuden mukaan oikeut­ta­nut tällaisen kor­vauk­sen saamiseen.

Miehelle kertyi kiinteää mak­set­ta­vaa yhteensä 1 085 euroa.

Auto­na­vai­met tuo­mit­tiin valtiolle mene­te­tyiksi. Niitä koskeva taka­va­rikko mää­rät­tiin pidet­tä­väksi voimassa menet­tä­mis­seu­raa­muk­sen täy­tän­töön­pa­noon saakka.

Tuo­mio­lau­sel­massa miehelle ei määrätty ajo­kiel­toa. Hänellä ei ollut rikosten tapah­tu­ma­het­kellä lainkaan ajo-oikeutta.

Asia rat­kais­tiin Keski-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Keski-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa 20. hel­mi­kuuta 2025.

Mies haas­tet­tiin istuntoon uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu istunnon tarkkaa päi­vä­mää­rää.

Keski-Suomen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa kes­ki­viik­kona 12. elokuuta.

Asia­kir­jaan tehdyn lain­voi­mai­suus­mer­kin­nän mukaan tuomio on lain­voi­mai­nen.