Viranomaisilla oli tehtävä Mikonkadulla Helsingissä. Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan poliisin saaneen keskiviikkona 7. toukokuuta noin kello 10.30 aikaan ilmoituksen, jonka mukaan Helsingin Mikonkadulla sijaitsevan pankin konttoriin oli saapunut tuntematon kirje.
– Paikalla on useita pelastuslaitoksen ja poliisin yksiköitä. Poliisi tiedottaa asiasta hetken kuluttua lisää, poliisi kommentoi alkuun.
Iltapäiväyhden jälkeen Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan, että poliisi on alustavasti tutkinut pankkiin toimitetun kirjeen.
– Kirjeen ulkonäön perusteella pankin työntekijät olivat huolestuneet kirjeestä ja siksi ilmoittaneet asiasta välittömästi viranomaisille. Tämänhetkisen tiedon mukaan pankin työntekijät eivät olleet avanneet kirjettä, vaan siirtäneet sen kellaritiloihin, poliisi kommentoi.
Alustavien tietojen mukaan kirje ei sisällä mitään ihmiselle vaarallista ainetta. Poliisi kuitenkin kuljettaa kirjeen tarkempiin jatkotutkimuksiin.
Poliisi ei epäile asiassa rikosta, eikä se avaa asiaa enempää.
Pelastuslaitos hälytettiin tehtävälle keskisuuren vaarallisen aineen onnettomuustehtävän vasteella, sille sai hälytyksen kahdeksan pelastusyksikköä.
*Päivitetty kello 13.17: Lisätty poliisin jatkokommentteja
Lisää uutisia Uudenmaan alueelta:
Poliisi kommentoi Ylen uutisointia liittyen näpistysten tutkintaan.
Yle uutisoi lauantaina 3. toukokuuta, että Helsingin poliisilaitos on alkanut tutkia aiempaa enemmän arvoltaan vähäisiä näpistyksiä. Uutisessa tuotiin esiin, että syyttäjän mielestä poliisi voisi jättää osan pienistä näpistysjutuista tutkimatta, ja että poliisi olisi tästä syyttäjän kanssa eri mieltä.
Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan, että näkökulmat esitettiin ilman riittävää kontekstia.
– Mielestämme niiden kautta välittyi osittain virheellinen kuva Helsingin poliisilaitoksen toiminnasta ja syyttäjäyhteistyöstä. Näpistys on rikos ja rikosten tutkinta kuuluu poliisin vastuulle. Poliisilla on velvollisuus saattaa tavalla tai toisella päätökseen jokainen sille ilmoitettu rikosasia, poliisi kommentoi.
Helsingin poliisilaitos päivitti organisaatiouudistuksen yhteydessä prosesseja niin sanottujen sarjanäpistelijöiden tekemien näpistysrikosten osalta vastaamaan paremmin lainsäätäjän tahtoa. Prosessia on kehitetty yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen ja Etelä-Suomen syyttäjäalueen syyttäjien kesken.
Poliisilla on pääsääntöisesti velvollisuus aloittaa esitutkinta näpistyksestä silloin, kun epäillyllä on vähintään kuusi aiempaa näpistyssakkoa vuoden sisällä. Sakkomenettelylaki ei mahdollista näissä tapauksissa sakon antamista, vaan asiasta on laadittava rikosilmoitus, mikä ohjautuu rikostutkintaan. Tällöin ei ole merkitystä, onko tuote yhden euron tai sadan euron arvoinen.
Lainsäätäjän tahtona on, että sarjanäpistelijöiden näpistykset menevät esitutkinnan kautta tuomioistuimen käsiteltäväksi, jolloin maksamaton sakko on mahdollista muuntaa vankeusrangaistukseksi. Poliisin tai syyttäjän antama sakko ei ole muuntorangaistuskelpoinen. Lainsäätäjän mukaan järjestelmän uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että muuntorangaistusta voidaan käyttää sellaisissa tapauksissa, joissa sakotetun oma toiminta osoittaa piittaamattomuutta sakkorangaistuksesta.
Poliisi niputtaa sarjanäpistelijöiden näpistysrikoksia.
Aiemmin Helsingin poliisilaitos saattoi sarjanäpistelijöiden näpistyksiä syyteharkintaan sitä mukaa kuin niitä tuli ilmi. Tällöin syyttäjät tekivät yksittäisiin juttuihin usein syyttämättäjättämispäätöksiä sillä perusteella, että epäillyn muiden rikosten takia niillä ei ollut vaikutusta kokonaisrangaistukseen. Menettelyksi muodostui, että poliisi teki sarjanäpistelijän juttuun usein esitutkinnan aikana rajoitusesityksen, jonka syyttäjä hyväksyi. Esitutkinta päätettiin ennen syyteharkintaan saattamista, eikä juttu päätynyt tuomioistuimeen.
Uudessa prosessissa poliisi niputtaa sarjanäpistelijöiden näpistysrikoksia 5-10 rikoksen nipuiksi ja saattaa ne yhdellä kertaa syyteharkintaan. Helsingin poliisilaitos ja syyttäjä sopivat uudesta menettelystä yhdessä. Molemmat näkevät menettelyn toteuttavan lainsäätäjän tahtoa aiempaa menettelyä paremmin.
Lainsäätäjän tahtoa asiassa kuvastaa myös Korkeimman oikeuden päätös 2023:32, missä toistuvasti näpistellyt henkilö tuomittiin sakkojen sijaan varkaudesta ehdottomaan vankeuteen.
Esitutkinnan rajoittaminen pysyy kuitenkin edelleen yhtenä poliisin ja syyttäjän tärkeänä työvälineenä, eikä sen käytöstä olla luopumassa. Poliisi ja syyttäjä jatkavat yhteistyötä sen linjaamiseksi, millaisissa tapauksissa esitutkinnan rajoittamismenettelyä tulee jatkossa käyttää.
Kun näpistysrikos tulee esitutkintaan, poliisipartio on usein jo tehnyt kaikki tutkinnalliset toimet, kuten kuulustelut. Tutkinnan tehtäväksi jää lähinnä pöytäkirjan kokoaminen ja lopetustoimien tekeminen. Sekä rajoitettava että syyteharkintaan saatettava esitutkinta edellyttävät poliisilta toimenpiteitä, joten jutun syyteharkintaan saattaminen ei automaattisesti lisää poliisin työmäärää.
Näpistysten määrä on noussut Helsingissä tasaisesti viimeisten vuosien aikana ja viime vuonna Helsingin poliisilaitokselle kirjattiin yli 13 000 näpistystä. Tämän vuoden alussa näpistysten määrä Helsingissä on noussut yli 60 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Epassi-petostehtailijat ilmoittautuivat poliisille.
Tilannemedia uutisoi lauantaina 26. huhtikuuta Helsingin poliisilaitoksen selvittävän tapauksia, jossa kahta nuorta henkilöä epäillään petoksista helsinkiläisissä ruokakaupoissa. Poliisin mukaan epäillyt esittivät, että he ostavat kaupoista lahjakortteja ja maksavat tuotteet Epassi-sovelluksella.
– He näyttivät puhelimesta maksutositetta, jonka mukaan maksu on tehty. Kaupoissa on huomattu teon jälkeen tai sen aikana, että maksu ei ole todellisuudessa mennyt läpi, poliisi kommentoi.
Helsingin poliisi tutkii yhteensä 12:a tapausta, joissa on samanlainen tekotapa. Vastaavia petosepäilyitä selvitetään myös Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisissa.
Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet keväällä 2025. Rikosnimikkeenä niissä on petos tai lievä petos.
Tiistaina 6. toukokuuta Helsingin poliisilaitos tiedottaa epäiltyjen ilmoittautuneen omaehtoisesti poliisille.
Poliisi kiittää tiedotteessaan ilmoitetuista vihjeistä ja jatkaa asian tutkintaa.
Taimenten poikasalueelle rakennettiin pato Mätäjokeen – poliisi tutkii.
Helsingin poliisilaitos tiedottaa poliisin aloittaneen on esitutkinnan tapauksesta, jossa Helsingin Pitäjänmäen Mätäjoessa sijainneelle kunnostetulle meritaimenen kutu- ja poikasalueelle kaadettiin huhtikuun lopulla 10 tonnia kiviä.
Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Harri Saaristola kertoo, että kivillä rakennettiin pato, joka oli tarkoitettu kutualueen suojelemiseksi.
– Helsingin kaupungin urakoitsija rakensi padon. Tämänhetkisen tiedon mukaan pato tehtiin kuitenkin väärään kohtaan ja se tuhosi taimenen poikasia ja kutupesiä. Poliisi selvittää, miksi pato rakennettiin väärään kohtaan. Myöhemmin kivet on poistettu alueelta, tutkinnanjohtaja kommentoi.
Asian esitutkinta on alkuvaiheessa ja mahdolliset rikosnimikkeet täsmentyvät tutkinnan edetessä.
Poliisi on pyytänyt erilaisia lisäselvityksiä eri viranomaisilta ja myös yksityisiltä tahoilta. Kuulustelut asiassa ovat kesken.
Koska kuulustelut ja muut selvitystoimet ovat kesken, ei poliisilla ole asiasta tässä vaiheessa enempää kerrottavaa.