Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus ratkaisi rikos­ko­ko­nai­suu­den, jossa 51-vuotiasta miestä syy­tet­tiin lait­to­masta uhkauk­sesta, lievästä ampuma-ase­ri­kok­sesta, vaa­ral­li­sen esineen hal­lus­sa­pi­dosta ja pahoin­pi­te­lystä.

Tapah­tu­mat sijoit­tui­vat Lieksaan kesä­kuussa 2025. Ravin­to­lassa alkanut sana­harkka kärjistyi tilan­teeksi, jossa mies piti veistä toisen miehen kaulaa vasten. Myöhemmin hän kävi myös toisen miehen kimppuun ja kuristi tätä.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati 51-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta neljästä rikok­sesta

Syyttäjän mukaan mies uhkasi toista miestä teräa­seella sel­lai­sissa olo­suh­teissa, että tällä oli perus­teltu syy pelätä tur­val­li­suu­tensa olevan vakavassa vaarassa.

Mies piti puukkoa tai kään­tö­veistä uhrin kaulalla.

Lisäksi hänen hal­lus­taan löytyi luvaton kaa­su­su­mu­tin sekä kaksi veistä. Kaa­su­su­mu­tin oli hänen hal­lus­saan ilman ampuma-aselain edel­lyt­tä­mää lupaa, ja veitsiä hän piti yleisellä paikalla ilman hyväk­syt­tä­vää syytä.

Syyttäjän mukaan mies pahoin­pi­teli myöhemmin toista miestä kuris­ta­malla tätä kaulasta ja pai­na­malla peu­ka­loaan tämän silmään.

Sana­harkka kärjistyi veitsen nos­ta­mi­seen

Tapah­tu­mien taustalla oli ravin­to­lassa syntynyt sana­harkka.

Asia­no­mis­ta­jan mukaan hän oli viet­tä­mässä iltaa seu­rueessa, kun vastaaja tuli heidän luokseen ja sanoi, ettei hänen ja toisen miehen tarvinnut kes­kus­tella erään naisen kanssa.

Kun asia­no­mis­taja kysyi asiasta, mies hermostui.

Hänen mukaansa vastaaja otti veitsen tas­kus­taan ja painoi sen kaulaa vasten. Veitsi oli kaulalla muutaman sekunnin ajan.

Toinen mies sai otteen vastaajan kädestä ja väänsi veitsen pois. Tämän jälkeen veitsi pii­lo­tet­tiin sivum­malle.

Mies kävi myöhemmin toisen kimppuun

Tilanne ei päättynyt veitsen pois otta­mi­seen.

Todis­ta­jien mukaan vastaaja meni myöhemmin toisen miehen luokse ja kävi tämän kimppuun.

Asia­no­mis­taja kertoi miehen tart­tu­neen häntä oikealla kädellä kurkusta ja painaneen vasem­malla peu­ka­lolla silmään.

Silmä oli ollut tämän jälkeen kipeä useiden päivien ajan.

Paikalle pyy­det­tiin hen­ki­lö­kun­taa, joka poisti vastaajan ravin­to­lasta.

Asia­no­mis­taja soitti poliisin paikalle.

Vastaaja kiisti veit­siuh­kauk­sen ja kuris­ta­mi­sen

Mies kiisti sekä laittoman uhkauksen että pahoin­pi­te­lyn.

Hänen mukaansa hän ei ollut uhannut ketään veitsellä eikä pitänyt veistä toisen kaulaa vasten.

Hän kiisti myös kuris­ta­neensa toista miestä.

Vastaaja myönsi kuitenkin pitä­neensä hal­lus­saan yhtä teräa­setta ja kaa­su­su­mu­tinta. Hänen mukaansa kaa­su­su­mu­tin oli tarkoitus myöhemmin luovuttaa polii­sille.

Kärä­jäoi­keus uskoi asia­no­mis­ta­jia

Kärä­jäoi­keus piti kahden asia­no­mis­ta­jan ker­to­muk­sia keskenään olen­nai­silta osin yhden­mu­kai­sina.

Ker­to­muk­sia tukivat myös muut todis­ta­jat sekä lää­ke­tie­teel­li­nen selvitys.

Oikeus katsoi näy­te­tyksi, että mies oli pitänyt veistä toisen miehen kaulalla ja myöhemmin kuris­ta­nut toista sekä painanut tämän silmää.

Myös kaa­su­su­mut­ti­men ja kahden veitsen hal­lus­sa­pito kat­sot­tiin näy­te­tyksi.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen kaikkiin neljään rikokseen.

Aikai­sempi rikol­li­suus vaikutti ran­gais­tuk­seen

Kärä­jäoi­keus katsoi tekojen edel­lyt­tä­vän van­keus­ran­gais­tusta.

Miehen aikai­sempi rikol­li­suus ja nyt syyksi luettujen rikosten vakavuus vai­kut­ti­vat ran­gais­tuk­sen arvioin­tiin.

Oikeus piti oikeu­den­mu­kai­sena seu­raa­muk­sena neljän kuukauden van­keus­ran­gais­tusta.

Miehen kat­sot­tiin kuitenkin sovel­tu­van yhdys­kun­ta­pal­ve­luun.

Mies tuo­mit­tiin neljästä rikok­sesta

Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus tuomitsi 51-vuotiaan miehen lait­to­masta uhkauk­sesta, lievästä ampuma-ase­ri­kok­sesta, toisen vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen hal­lus­sa­pi­dosta ja pahoin­pi­te­lystä yhteiseen neljän kuukauden van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Van­keus­ran­gais­tuk­sen sijasta mies mää­rät­tiin suo­rit­ta­maan 120 tuntia yhdys­kun­ta­pal­ve­lua.

Lisäksi hänet mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu sekä 301,70 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.